Perjantaipostin aiheita tänään mm:
- Syyslannoitukset käyntiin NYT
- Talvivihtojen tekoon on taas hyvä aika. Loppuu 31.7
- Talvivalkosipuli Ljubashan koenostot lupaa erinomaista satoa ja huippulaadukkaita sipuleita – odotetaan vielä viikko – kaksi.
- Uusia perunoita pakkaseen – ohjeet ja yleisin syy ”vetiseen lopputulokseen”
- Tomaattien latvamätä. Syy, seuraus ja hoito – ei ole koko sato pilalla.
Maukkaita terveisiä täältä Puutarhalta
Onhan tämä ihan mielettömän ihana aika vuodesta. Sato kypsyy ja kaikkea mahdollista saa poimia suoraan suuhun. Ja mitä ei kasva itsellä, niin saa puhtaana ja tuoreena muilta kasvattajilta.
En tiedä ,onko kovin muodikasta ja tätä päivää, kun kuulemma tuo sokeri on ”myrkkyä”. Mutta minä kyllä tykkään pakastaa marjat aina pienen sokerin kera. Ihan vaan sen takia, että maistuu paremmalle. Enkä usko, että tuo sokeri nyt kumminkaan niin suurta myrkkyä on. 😉🍓
Mansikoissa alkaa meidän nurkilla Polka olemaan loppusuoralla, mutta toki muita myöhäisempiä lajikkeita vielä valmistuu. Polkahan on erinomaisen hyvä ja makea marja pakastaa. Ei kun siis epähedelmähän se olikin… 😉
SYYSLANNOITUKSET KÄYNTIIN NYT – VETEEN SEKOITETTUNA PARAS TAPA
Tuon typettömän syyslannoituksen aika alkaa olla käsillä. Oikeastaan se on erittäin ajankohtainen jo nyt etenkin maan eteläosissa, jossa sateettomuus ja kuuma kesä on jouduttanut vuosikasvujen puutumisia ja silmujen kehitystä entisestään.
Syyslannoitteen nimi on harhaanjohtava, pitäisi muuttaa.
Olen varmaan tästä aiheesta ”marmattanut” ennenkin, että on suuri vääryys, kun näille loppukasvukauden lannoitteille on annettu yleisnimi ”syyslannoite”. Liian usein se mielletään nimensä takia lannoitteeksi, joka annetaan vasta syksyllä talvea vasten. Eipä se silloin auta sen enempää, kun veisi nukkuvan ihmisen viereen ruokalautasen. Parempi olisi puhua loppukesän lannoitteesta. Kyllä tämä syyslannoite pitää antaa kasvukaudella eli nyt. Liian myöhään annettu syyslannoitus on silkkaa rahan tuhlausta.
Miksi siis annetaan? P ( kaliumia) ja K ( fosforia), mutta ei typpeä ( N)
Kaliumia ja Fosforia annetaan ,koska kasvit tarvitsevat niitä silmujen ja kukka-aihioiden kehittämiseen ja talvenkeston parantamiseksi. Vahvat ja oikein ravitut kestävät aina talvea paremmin ja antaa seuraavana vuonna paremman sadon. Sitähän me haluammekin, eikö vain? 👍🙏
Suosittelen siis syyslannoituksen antamista nyt piakkoin ja kastelulannoitteena. Silloin kasvit saavat sen varmimmin ja nopeimmin käyttöönsä kuin rakeisessa muodossa annettuna.
Perennat ei ruohovartisina juurikaan syyslannoituksesta hyödy, mutta ei siitä haittaakaan ole. Tuleentumista toki parantaa ja sitä kautta talvenkestoa.
Minulla on täällä valikoimissa testattuna ja käytössä kahta erilaista. Purkitettuna tai sitten tätä meidän ammattitarhureiden syyslannoitetta, jota pussitetaan pikkupusseihin meillä paikan päällä.
Molemmat ovat veteen sekoitettavia kastelulannoitteita ja toimivat. Edellyttäen, että ne eivät ole purkissa hyllyllä, vaan käytössä. 😉
Löydät molemmat vaihtoehdot TÄÄLTÄ
Syyslannoituksen perusteet – videolla
Varmasti sinulle tuttua tuo syyslannoituksen perusteet. Jos kuitenkin haluat kerrata tai vinkata kaverille, miksi ja mille kasveille syyslannoitus on niin tärkeää ja miten se on hyvä tehdä, niin tehtiin Leenan kanssa tästä video ja se kestää n. puolituntia. Lupaan, että videon katsomisen jälkeen syyslannoituksen idea ja ajankohdan tärkeys on selvää ja osaat kertoa sen ideasta ja tarpeellisuudesta muillekin.
Video on tässä alla tai voit katsoa sen Youtubesta TÄÄLTÄ
TALVIVIHTOJEN TEKOON – NYT TAAS ON HYVÄ AIKA
Jos et ehtinyt edellisen nousevan kuun aikaan tekemään talvivihtoja, niin nyt on taas hyvät ajat siihen. Ensiviikolla on kaikista parhain ajankohta, mutta vielä kuun loppuun ( 31.7) asti on hyvä aika tehdä tuoksuvat ja lehdet pitävät talvivihdat.
LJUBASHAN KOENOSTOJA – LUPAA HYVÄÄ
Viikolla kävin tekemässä hiukan koenostoja tuolla talvivalkosipuli pellolla ja hyvälle, suorastaan erinomaiselle näytti Ljubashat taas kerran. On tuo mahtavan varma ja hyvä lajike, aina makua myöden. Eikö olekin komeita ”mollukoita” ? 😍
Varsissa alkoi alalehdet olemaan keltaiset ja se on yleensä aika hyvä merkki nostoajasta. Itse sipulit olivatkin vielä hyvässä kasvussa ja juuret vahvoja, niin saavat ainakin viikon - kaksi vahvistua ja kasvaa vielä. Koenostoja kannattaa siis aina tehdä. Eikä vähiten sen takia, että saa uuden sadon makuhermot räjäyttäviä maistiaisia. 😉On ne niin maukkaita, että ei paremmasta väliä. 😊
PERUNOJA PAKKASEEN – JOS TYKKÄÄT, NIIN…
Toiset tykkäävät, toiset ei. Minä tykkään ja siksi teen. Eli uusien perunoiden pakastaminen ja sitten joulupöydässä herkuttelusta on kyse. Muistan, kun kuulin kokkikaveriltani tämän ohjeen ensikerran, joskus toistakymmentä vuotta sitten. Olin hyvin epäileväinen tämän suhteen, että eihän perunoita voi pakastaa, kun pilalle menee jo pienestäkin pakkasesta kellarissa. Vaan kun olen tämmöinen utelias ja kokeilunhaluinen sekä ihmisiin uskova luonne, niin pitihän se kokeilla. Ja ihastuin ikihyviksi. Sen jälkeen olen syönyt uusia perunoita joka joulu, uusivuosi ja itsenäisyyspäivä.
Tämä ohjehan on tuttu, mutta kerrataanko taas.
Otan reilun puoliämpärillistä kesäperunaa ( Annabelle, Siikli, Jussi, jne) ja pesen ne. Apuna ollut jo muutaman vuoden akkuporakone + WC-harja ( mielellään käyttämätön wc-harja 😉 ). Tokihan nuo on helppo pestä käsinkin, mutta tuo on vain niin helppoa ja hauskaa. Minuutissa tulee puhdasta, eikä kärsi perunat, vaikka voisi luulla.
Kiehautan perunat suolavedessä max 5 min. Yleensä ihan pari minuuttia on hyvä aika. Tarkoitushan ei ole keittää niitä kypsiksi, ainoastaan hiukan esikypsentää niitä. Suolaa laitan n. 1-2 tl / 5 litraa vettä. Suolan idea on estää veden imeytyminen perunoihin, ne ei siis mausta perunoita.
Tuon jälkeen jäähdytän perunat mahdollisimman tehokkaasti. Kaadan keitinveden pois ja lasken päälle jääkylmää vettä. Toinen tapa olisi käyttää jääkuutioita, mutta minusta tuo kylmä vesi on kätevämpi ja toimii hyvin.
Keitinveden suolattomuus on muuten paljastunut usein syyksi, jos perunoista on tullut vetisiä ja mauttomia
Huom.! Jos sinulla ei ole hyviä vikavirtasuojia, niin suosittelen käyttämään akkuporakonetta, ihan varmuuden vuoksi, kun tuo sähkö ja vesi ei ole niitä kaikkein parhaimpia yhdistelmiä, etenkään suojaamattomina
Sitten vain kuivaan jäähtyneet perunat, laitan ne vakuumipussiin parin tillinoksan kera, vakumoin ja pakastan.
Mikäli sinulla ei ole vakuumikonetta, niin ilmat saat pois pussista melko tarkkaan, myös niin, että upotat pussin veteen mahdollisimman suuta myöden ja suljet pussin. Veden paine painaa yllättävän hyvin ilmat pois pussista.
VALMISTUS
Valmistus onkin sitten helppoa. Kaksi tapaa, joista molemmat toimivat.
Joko:
- Nostan pussin sulamaan edellisenä päivänä jääkaappiin.
- Keitän ihan normaalisti eli kylmään, suolalla maustettuun veteen ja keitän kypsiksi.
tai:
Pussin voi myös nostaa suoraan pakastimesta kiehuvaan veteen ja kiehauttaa kypsiksi.
TOMAATEILLA LATVAMÄTÄÄ – SYY, SEURAUS JA RAUHAA
Etenkin hellejaksojen aikana ja jälkeen näistä tulee paljon kysymyksiä, että mitä on pielessä ja mitä voi tehdä ja onko koko sato menetetty, jne. Katsotaanko hiukan tätä, ettei nyt suotta ainakaan kasveja hävitetä, eikä masennuta suotta.
Mistä on kyse?
Kyseessä on useimmiten ihan yksinkertaisesti kasvualustan liiaksi kohonneen lämpötilan ja vedensaannin häiriöstä johtuvasta ilmiöstä. Tarkemmin kalsiumin puutteen aiheuttamasta tilasta. Jo muutaman tunnin mittainen vedensaannin häiriö yli +30 asteen lämpöön kohonneen kasvualustan kanssa riittää aiheuttamaan tämän puutostilan.
Mitä voi tehdä ja mitä ei kannata tehdä?
Hyvä keino on varjostaa ja kattaa kasvualusta, jottei lämpö nouse liiaksi. Kastelun tasaisuudesta ja riittävyydestä tulee huolehtia. On esitetty erilaisia keinoja ( kanamunakuoria ym.) jolla lisätä kalsiumia, mutta mikäli ongelma ei ole kasvualustan perusravinteissa ( missä se harvoin on), niin paras ja tehokkain tapa olisi antaa ravinteita ns. lehtilannoituksena. Varovasti voi kokeilla tehdä ihan peruskastelulannoitteesta n. 50 % laimeampi seos kuin kastelussa ja suihkuttaa sitä lehdille kerran pari viikossa. Itse kasvualustaa ei kannata ainakaan yli lannoittaa, siitä seuraa vain lisää ongelmia.
Onko koko sato menetetty? – ei hätää, ei ole.
Toki nuo latvamädälliset kannattaa kerätä ja heittää pois, mutta ei koko sato suinkaan ole menetetty. Kun pahimmat helteet ovat nyt ohi ja ravinteet taas kulkevat normaalisti, niin tuokin ongelma poistuu itsestään ja seuraavat tomaatit on taas ihan terveitä ja maistuvia. 👍🍅🍅🍅
Vaan nyt minä lähden jatkamaan herkkujen keruuta, syömistä säilömistä. Eikä haittaa, vaikka vähän tulisi ähky ja hiki, molemmat ovat sen arvoisia. 😉😊
Oli viime viikolla puhetta kuumuutta kestävien kasvien jalostuksesta ja kuinka siihen panostetaan nyt paljon ja onhan nämä uudet kärsämöt yksi loistava vaihtoehto, eikö vain?
*******************************
Ei ole väliä,
oletko ylipainoinen vai alipainoinen,
kunhan olet tasapainoinen.
Juice Leskinen
*******************************
Makoisaa viikonloppua sinulle hyvä puutarhaystäväni!
Toivottaa,
Puutarhurisi
Juha