Perjantaipostini aiheita tänään mm:
- Syysleimujen härmä-> tunnistus, ehkäisy ja hoito
- Pahuksen koloradonkuorija – havaittu Haminassa, tarkkaillaan omat penkit huolella
- Vaivaako perunamaita perunarutto vai joku muu? Hyvä tunnistussivu
- Joskus yksikin yö voi olla liikaa – tuetaan omenapuita ajoissa, ettei käy niin kuin…
- Yrteiltä kukat pois – miksi?
- Lentomuurahaisia, onko niitä oikeasti vai???
- Ljbashat / talvivalkosipulit) ylös – hyvälle näyttää! 🧄🧄🧄👍👍👍
- Näin minä ne noston jälkeen käsittelen ja varastoin.
- Kiitos taruja ja monet muut ihanista kesäkuvista
- Ei tarvitse, eikä kannata odottaa sadon korjuuta, vaan syyslannoitus annetaan nyt ja ei ihan tyvelle vaan ennemmin juurille
- shh.. 🤫 Kuvasto ilmestyy vasta parinviikon päästä, mutta sinulla on V.I.P ovi auki jo nyt… 😉
Hehkuvia terveisiä täältä Puutarhalta !
Illalla hehkui ”verikuu”, päivällä hehkuu aurinko ja kukkapenkissä hehkuu syysleimut. Ja aamulla hehkui oma mieli taas ihan korvia myöden, kun sain laittaa aamupuuron päälle tuoreita mansikoita, vadelmia ja mustikoita. Onhan tämä sadonkorjuun aika ihan mielettömän ihanaa ja palkitsevaa, että ei paremmasta väliä. Jos nyt keväällä olikin muutaman kerran mielessä, että pitääkö näitä kaikkia olla näin paljon, kun ei meinannut riittää aika eikä tilat, mutta nyt ei harmita yhtään, päinvastoin. Uskon, että tiedämme molemmat tämän. 😉😊🍅🍓🥒🥔🧄
Syysleimut tosiaan aloittivat kukinnan ja kukkiikin aika komeasti, eikö vain. 😍
HÄRMÄ JA SEN SYYT – HOITO JA EHKÄISY
Tuosta leimusta tuli mieleeni, että näin kuumina ja kuivina kesinä tuo leimuhärmä on aika yleinen ja harmillinen vitsaus, etenkin vanhemmilla leimulajikkeilla. Härmän tunnistaa vaaleasta jauhomaisesta sienirihmastosta lehdillä ja varsilla. Levitessään härmä ränsistyttää koko kasvuston, joskus hyvinkin nopeasti.
Nämä asiat altistuttavat leimut härmälle:
- kuuma ja kuiva kasvupaikka
- ravinteiden puute
- mutta myös liian voimakas typpilannoitus
- tiheä kasvusto, joka ei pääse kunnolla kuivumaan
- härmälle alttiit lajikkeet
Näin ehkäistään:
- valitaan mieluummin puolivarjoinen kasvupaikka, kuin paahteinen
- maa saa olla tuorehkoa ja kosteutta pitävää
- lannoitetaan tasapainoisesti ( ei liikaa typpeä )
- pidetään kasvusto ilmavana ( leikataan osa vaikka maljakkoon kukkimaan)
- kastellaan aamuisin / päivällä, niin että kasvusto ehtii kuivahtaa yöksi ( härmä leviää tehokkaasti kosteassa kasvustossa)
- valitaan härmän kestäviä lajikkeita
Torjunta:
- torjuntatoimet kannattaa aloittaa heti kun ensimmäiset oireet ilmestyvät, härmä on kova leviämään, etenkin jos sillä on kosteat olosuhteet.
- ensiksi kerätään saastuneet lehdet pois ja hävitetään ne joko polttamalla tai hautaamalla syvälle maahan.
- ruiskutetaan kasvusto laittamalla 1-2 tl ruokasoodaa 1 litraan vettä.
- torjuntakäsittely uusitaan tarvittaessa viikon – kahden jälkeen
Yleisesti härmästä:
Härmäähän esiintyy toki monilla muillakin kasveilla kuin vain leimuilla. Etenkin kuumien ja helteisten jaksojen jälkeen, kun lämpötilat laskevat ja ilman suhteellinen kosteus nousee.
Härmälle otollisimmat kasvuolosuhteet on kun lämpötila on 20-25 astetta ja ilmankosteus ylittää 50 %
Leikattujen lehtipuiden / pensaiden uudet lehdet ovat myös alttiimpia kuin vanhat härmälle.
Härmä ei yleensä tapa kasveja, mutta tekee niistä rumia ja hyötykasveilla alentaa tietty satoa.
Eli tärkeää on pitää kasvit hyvässä kasvussa ja jos härmää tulee, niin reagoidaan ”ennemmin heti kuin 15 päivä”. Saadaan homma hallintaan, ennen kuin se ehtii suuremmin levitä. 👍
Siksi on myös hyvä käydä viettämässä ilta-aikaa hiljalleen kasvien luona käyskennellen ja katsellen. Se on kyllä muutenkin ihan parasta mitä näinä lämpiminä iltoina voi ennen nukkumaan menoa tehdä, eikö vain. 😍 🙏
PAHUKSEN KOLORADONKUORIAINEN – TARKKAILLAAN NYT MUUALLAKIN
Ei ollut mikään kiva tieto viikolla, että täältä Haminasta on tavattu koloradonkuoriaisia yhdeltä ammattiviljelmältä ja yhdeltä kotitarveviljelmältä. Toivotaan nyt, ettei enempää havaintoja tule, mutta omia perunaviljelmiä kannattaa kyllä nyt katsella sillä silmällä enempikin, etenkin täällä Kaakonkulmalla.
Hyvä ja lyhyt ( alle 1 minuutti) video koloradonkuoriaisen tunnistamiseen löytyy TÄÄLTÄ suosittelen katsomaan.
Tuo ei nimittäin ole mikään harmiton tapaus ja vaikka ammattiviljelijät tarkkailevatkin kasvustoja säännöllisesti, niin kotona se saattaa helposti jäädä vähemmälle ja tuon leviäminen pitää kyllä ehkäistä kaikin keinoin.
Tässä vielä tuo Ruokaviraston tiedote aiheesta ja linkki olisi TÄSSÄ
Koloradonkuoriaisen tunnistaa keltaisesta väristä ja mustista raidoista
Perunakasvustosta voi löytyä aikuisia koloradonkuoriaisia ja toukkia. Aikuinen kuoriainen on noin senttimetrin mittainen. Keltaisessa selässä on 10 mustaa pitkittäisraitaa. Etuselkä on oranssi ja siinä on mustia pilkkuja.
Toukan kupera selkäosa on oranssinpunertava. Toukan pää on musta ja kylkien alaosassa on kaksi riviä mustia pilkkuja. Täysikasvuinen toukka on hieman yli senttimetrin mittainen. Vastakuoriutuneet toukat ovat tummahkoja, 1-2 millimetrin pituisia.
Leppäpirkon kotelovaihe muistuttaa väritykseltään ja muodoltaan koloradonkuoriaisen toukkavaihetta.
Aikuiset kuoriaiset ja toukat syövät perunan lehdet reikäisiksi. Varsinaisen tuhotyön tekevät toukat, jotka massoittain esiintyessään syövät lehdet lähes kokonaan. Syödyt perunanvarsistot muodostavat kasvustoon helposti havaittavia pesäkkeitä.
Ilmoita epäilystä Ruokavirastoon
Kaikista koloradonkuoriaisen havainnoista ja epäilyistä pitää ilmoittaa Ruokavirastoon.
-
Ilmoitus sähköpostitse: kasvinterveys@ruokavirasto.fi
Liitä ilmoitukseen kuva kuoriaisesta tai toukasta, havaintopaikan osoite sekä yhteystiedot.
- Ilmoituslomake Ruokaviraston verkkosivuilla
Ruokavirasto järjestää tarvittavat tarkastukset ja antaa ohjeet jatkotoimista. Omatoimiseen torjuntaan ei pidä ryhtyä, koska se vaikeuttaa torjuntatoimien onnistumista. Torjunta on sitä helpompaa, mitä aikaisemmin esiintymä todetaan. Jos kuoriainen pääsee asettumaan Suomeen, siitä on vaikea päästä eroon.
Lisätietoja:
- Jaostopäällikkö Annika Wickström, puh. 0295 204 565, annika.wickstrom@ruokavirasto.fi (26.7. asti).
- Erityisasiantuntija Atro Virtanen, p. 0295 205 187, atro.virtanen@ruokavirasto.fi (29.7. alkaen).
- Lisätietoa ja kuvia koloradonkuoriaisesta sekä toimintaohjeet kuoriaisen esiintymistä epäiltäessä: ruokavirasto.fi/koloradonkuoriainen
EIKÄ PERUNAN HAASTEET TUOHON LOPU – PERUNARUTTOA MYÖS
Harmittavan monelta suunnalta on tullut viestiä ja kuvia perunaruton vaivaamista penkeistä. Aika usein syyksi on paljastunut, että on viljelty samassa kohdassa parina vuotena peräkkäin. Perunamaahan olisi hyvä kiertää sen kolmen, mielellään viiden vuoden kasvupaikka kierrossa.
JOSKUS YKSIKIN YÖ ON LIIKAA – TUETAAN AJOISSA
Omenoita tuntuu tulevan nyt vähän joka puolella ihan hurjia määriä. Hieno siinä on se, että pölyttäjiä on ollut riittävästi, vaikka kevät hiukan haastava olikin. Mutta se toinen puoli on nyt käsillä, kun omenat alkavat painamaan niin paljon, että oksat alkavat olla vaarassa revetä.
Tuetaan siis ajoissa, ettei käy niin kuin naapurissa kävi. Olivat illalla katselleet puuta ja tuumineet, että pitänee varmaan tukea, mutta tehdään se vasta huomenna. No aamulla oli vastassa surullinen näky, eli joskus yksikin yö voi olla liikaa.
Tuetaan ja tarvittaessa harvennetaan vielä raakileita pois puista, ettei käy suotta vahinkoja. Eikö vain. 🙏
OHO – KERKESI KUKKIMAAN
Nyt kun tuntuu että kaikki valmistuu vauhdilla ja kastellakin pitäisi, niin näköjään ihan kaikkea ei ehdi huomaamaan. Oli nimittäin minttu ehtinyt tehdä yhteen varteen jo muutaman kukan. No eihän tuo katastrofi ole, mutta noin yleisesti yrttien ei kannattaisi antaa kukkia. Kukat lopettavat uusien versojen kasvun ja muuttaa usein myös yrttien makua, eikä välttämättä parempaan suuntaan. Napsitaan siis kukkavarret aina pois yrteistä sitä mukaa kun niitä ilmestyy, niin saadaan nauttia makoisista yrteistä syksyyn asti. Ja jos paljon tulee, niin säilöön vain, tavalla tai toisella, eikö vain.
”LENTOMUURAHAISIA” – EI TARVITSE HUOLESTUA
Muurahaisten kosiolennot on myös olleet vauhdissa, ainakin tässä meillä oli viikolla melkoisia määriä ilmassa. Tosin vain muutaman päivän ja sitten ne hävisivät. Joskus pienenä luulin aina, että lentomuurahaiset ovat joku ihan oma lajinsa, kunnes myöhemmin opin, että käytännössä kaikki muurahaiset ”saa siivet” kosiolentojen ajaksi. Eli jos nyt sattuu olemaan isompia määriä lentelemässä, niin ei mitään syytä huolestua. Viikon-joskus kaksi lentävät ja sitten se loppuu.
LJUBASHAT YLÖS JA KUIVUMAAN
Niin kuin hiukan uumoilin, niin koenostot viimeviikolla uumoili sitä, että nostot alkoivat nyt.
Nostossa vanha kunnon talikko on ehdoton. Koskaan ei kannata nostaa pelkästään varsista vetämällä, vaan aina autetaan vähän talikolla.
Nämä mustat kukkasipulilaatikot ovat tolkuttoman hyviä tässäkin asiassa. Näihin on hyvä nostaa sopiva määrä ja kantaa pois pellolta.
Ja siitä sitten rullakkoon ja kohti kuivumisasemaa
NOSTOSTA - VARASTOINTIIN
Pyydettiin lyhyttä tiivistelmää nostosta – varastointiin, niin tähän tapaan se suurin piirtein menee. Toki jokaisella on omia, hyväksi havaittuja keinoja ja tapoja, joita kannattaa tehdä, kun on hyviksi havainnut. Mutta tällä tavalla minä teen ja toimin:
1. Korjuu
- Ajoitus: Nostan talvivalkosipulit, kun alimmat lehdet alkavat kellastua ja kuivua. Liian aikaisin -> pienet sipulit. Liian myöhään -> kynnet alkavat eriytyä, josta seuraa huono säilyvyys.
- Korjuu: Käytän lapiota tai talikkoa apuna ja nostan sipulit varovasti maasta, jotta ne eivät vaurioidu.
2. Esikuivaus
- Puhdistus: Ravistan suurimmat irtomullat pois, mutta en yleensä pese sipuleita. Jos on pakko pestä, niin sipulit pitää saada kuivaksi auringossa nopeasti ja hyvin. Liiallinen kosteus kun aiheuttaa mätänemistä.
- Esikuivaus: Vien sipulit ilmavaan paikkaan, jossa on hyvä ilmanvaihto ja auringolta suojassa. Anna sipulien kuivua yleensä viikon - parin ajan.
3. Varsien ja juurien leikkaus
- Leikkaaminen: Sitten kun sipulit ovat kuivuneet, leikkaan varret noin 5-10 cm mittaisiksi ja juuret lyhyiksi, mutta en yritä poistaa juuria suotta kokonaan.
4. Loppukuivaus
- Kuivatus: Siirrän leikatut sipulit kuivaan, viileään ja ilmavaan tilaan, jossa lämpötila on noin 15-20°C . Ja sanomattakin selvää, että tilan ilman tulisi olla mahdollisimman kuiva. Kuivaus kestää yleensä muutaman viikon.
- Ilmankierto: On hyvä katsoa, että ilma kiertää hyvin, jottei hometta pääse syntymään.
- Varastointipaikka: Parhaiten kuivatut sipulit säilyvät viileässä, kuivassa ja pimeässä paikassa. Ihanteellinen lämpötila on 0-5°C. Mutta hyvin kuivatut sipuli säilyvät ihan huoneenlämmössäkin yleensä hyvin pitkälle kevääseen asti.
- Säilytysmenetelmä: sipulit voit säilyttää siis vaikka; punottuina letteinä, verkkopusseissa, koreissa tai puulaatikoissa, tärkeää on, että ilma kiertää hyvin.
- Tarkastus: Aina kun otan sipuleita käyttöön, katselen hiukan sillä silmällä niitä, että näkyykö jossain pilaantuneita yksilöitä ja poistan sellaiset heti, etteivät suotta pilaa enempää.
Tähän tapaan tosiaan teen, mutta niin kuin sanoin alussa, niin on paljon muitakin tapoja jotka toimii, joten ei sen väliä miten tekee, kunhan tekee ja onnistuu. 👍
Onhan näissä toki aina oma hommansa, mutta ihan parasta siltikin, kun saa sitten koko vuoden syödä oma kasvattamia ja varmasti puhtaita ja aromikkaita valkkareita, eikö vain. 🧄🧄🧄🧄
Ja näistä sitten suurimmat istutetaan sitten taas myöhemmin syksyllä kasvamaan uutta satoa. 🤝👌
KIITOS TARJA JA MONET MUUT – NÄMÄ ON 🧡
Olen saanut paljon ihania kuvia ja terveisiä ja ne kaikki on ihan maailman parhaita ja aivan ihania katsoa ja lukea. Pääsen ikään kuin maakuntamatkalle aina niiden myötä.
Tästä Tarjan viestistäkin tuli niin hyvä mieli, että hyvä ettei mennyt ”roska silmään”
Hei!
Olen niin onnellinen näistä teiltä tilaamistani kukan taimista. Kyllä on niin komeasti kukkivia
kukkia. Että aivan varmasti ensi keväänäkin niitä teiltä tilaan. Suuri kiitos teille.
Lämpimin terveisin
Tarja Päivärinta
EI TARVITSE, EIKÄ KANNATA ODOTTAA SADON KYPSYMISTÄ, VAAN ANNETAAN NYT – JUURILLE EI TYVELLE
Muutamia tiedusteluja on tullut, että voiko syyslannoitekasteluja antaa vielä, kun mm. viinimarjoista ja mansikoista on satoa keräämättä. Ei siis pelkästään voi vaan kannattaa antaa se ensimmäinen lannoitekastelu mahdollisimman pian. Ensi kesänä sen sitten huomaa, että miksi. 😉🍓🍓🍓🍓🍓🍓
Niin ja kun annat kastelulannoitetta, niin ei kannata kastella kasvien tyville, vaan siihen lehvästön alle, missä osaat hyvin kuvitella juurien olevan. Siitä se menee nopeiten ja parhaiten kasvin käyttöön.
Ja uusintakastelu sitten 2 viikon päästä ja jos oikein pro haluat olla, niin kolmas kerta vielä parin viikon päästä. Kyllä kasvit kiittävät ja palkitsee ensivuonna runsain kukinnoin ja sadolla. 👍👍
Näitä pikkupusseihin pakattua ammattisyyslannoitetta ( 0,5 kg / 5,95 € ) sait TÄÄLTÄ
Ja heti toimituksiin. 😊🤝
SHHH 🤫.. KUVASTO ILMESTYY PARIN VIIKON PÄÄSTÄ, MUTTA SYYSISTUTETTAAVAT ON JUURI LAITETTU KOTISIVUILLE. 😊
Pääset siis jo nyt katsomaan ( ja toki myös varaamaan) ensimmäisenä koko valikoimaa.
Siellä on muutama aika hauska uutuus, joista veikkaan, että pidät. 😃
Katsoppas siis TÄÄLTÄ mitä kaikkea kivaa on tarjolla
Vaan nyt minä lähden tuonne valkosipulien pariin ja
se on siitäkin hyvä työmaa, että siellä ei ainakaan tarvi vampyyreita pelätä… 🤭🤭🤭
Saapa muuten nähdä nouseeko tänä iltana ”verikuu” niin kuin on nyt kahtena iltana noussut. Minä olen niin kehno kuvaaja, että oikein harmittaa, mutta vaikka kuva on kehno, niin illan hämyssä tuollainen tulenpalava ”verikuu” on kyllä upea ilmestys.
***************************
On suloista viettää aikaansa peltoja viljelemällä.
- Ovidius
*******************************
Maukkaiden tuokioiden viikonvaihdetta sinulle hyvä puutarhaystäväni.
Toivottaa
Puutarhurisi
Juha
Ps. ensiviikolla on tälle käyttöä, joko arvaat että missä? 😉 vihje: 🥔🥶
