Perjantaipostini aiheita tänään mm:
- Surun ja kiitollisuuden viikko
- Vaahteran tervatäplätauti – haravoimalla hallintaan
- Haravoida vai ei – aika monta hyvää syytä välttää ”turhaa” haravointia
- Jouluruusu pihalta kukkimaan – tarina - tarjolla myös special erä uusia
- Premiumluokan amarylliksen sipulit – kautta aikojen paras punainen
- Talvivalkosipulien viimeinen tilauspäivä maanantaina
- Yhteishankinta peitot valitettavasti loppuivat tehtaalta – tyynyjä saadaan.
- Desiderata
- Ella Kanninen on vuoden Positiivisin – juttua ja videota
Kiitollisia terveisiä täältä Puutarhalta !
Viimeperjantain perjantaipostin jälkeen viikkoni on ollut normaalia enemmän tunteiden vuoristorataa. Surusta – Kiitollisuuteen. Viime lauantaina sain tiedon, jota olin osannut odottaa. Toiveikkaana uskoin, ettei se olisi vielä tullut. Hyvä ystäväni ”Kokki-Jussina” monelle meistä tutuksi tullut Juhani ”Jutu” Töytäri oli nukkunut pois. Meidän yhteinen historiamme, oikeastaan hyvä ystävyytemme, alkoi -90 luvun puolivälissä. Meitä yhdisti paitsi kotikylämme ( Jutun vanhemmat pitivät aikoinaan kyläkauppaa täällä meidän Kannusjärven kylällä), niin myös jokin sellainen henkinen yhteys ja tapa ajatella asioista samalla tavoin. Jutu otti minut jo nuorena puutarhurina ja yrittäjänä ”siipiensä suojiin” ja se jatkui aina viime perjantaihin asti, jolloin viimeisen kerran puhuimme. Näiden vuosikymmenten matkalle riittäisi positiivista kerrottavaa, vaikka kirjan edestä. Tärkeintä oli kuitenkin se varaukseton ystävyys, jossa aina ajateltiin ja haluttiin toistemme parasta.
Vaikka tuo lohduton ja loputon tieto saikin mieleni hyvin surulliseksi.niin viikon mittaan huomasin, kuinka surun lisäksi mieleeni on tullut paljon, todella paljon muistoja. Niistä jokaisesta olen niin kiitollinen ja talletan ne syvälle sydämeeni.
Tämän taulun ( Desiderata) Jutu kehysti ja toi minulle kauniina toukokuun päivänä 2007 ja siitä asti se on ollut silmieni alla, kunnia paikalla. Olen lukenut tuon varmasti satoja kertoja, mutta aina sen lukeminen tekee mielelle ja sielulle hyvää.
Kiitos kaikesta Jutu . ❤
Onnea Ella,
Jutun yksi suuria elämäntöitä ja hienoja perintöjä monen muun asian joukossa on tämä Vuoden Positiivisimman valinta.
Tänä vuonna tuon arvokkaan ja ansioista myönnettävän tittelin sai äänestyksen myötä Ella Kanninen – aivan loistava valinta, eikö vain!
Lisää valinnasta voit lukea TÄÄLTÄ
Ja jollet ehtinyt katsoa suoraa lähetystä valintatilisuudesta maantaina, niin se löytyy TÄÄLTÄ
Tuossa tallenteessa on koko tilaisuus, mutta jos haluat katsoa tuon tunteikkaan hetken valinnasta ja sen julkistusta ( samalla Jutun tytär Riikka muistelee isäänsä ja Peter hyvää ystäväänsä) , niin se osuus alkaa kohdasta 42.05 ->
Ja niin kuin Jutu aina sanoi, että elämä on tehty elettäväksi ja hyvä asiat jaettavaksi koska ”kynttilän valo ei siitä heikkene, vaikka sillä sytyttää toisenkin kynttilän”. Joten kaiken tunteiden tuoksinassa on puutarhahommia tehty. Katsotaanko mitä on saatu aikaiseksi ja mikä on ajankohtaista.
VAAHTERAN TERVATÄPLÄTAUTI – EHKÄISTÄÄN NYT HARAVOIMALLA
Tarkkanäköisimmät huomasivat viime viikolla, että kellarin nurkalta otetussa kuvassa näkyvissä vaahteranlehdissä oli muutamissa lehdissä pilkkuja ja selkeä merkki tervatäplätaudista. Onneksi ei montaa, joten eiköhän tuo hoidu kuntoon. Tervatäplätaudin torjunta ja leviäminen on hyvin yksinkertaista ja helppoa - harava käteen ja hommiin. 😉 Tuo tautihan leviää keväällä, maahan jääneiden ja saastuneiden lehtien kautta puihin. Haravoin siis lehdet pois mahdollisemman tarkkaan ja kompostoin ne niin, etteivät jää pintaan näkyviin. Siinä sen torjunta kaikessa helppoudessaan. 😊
HARAVOIDA VAI EI ? – MINULLA HARAVA EI JUURI SYKSYLLÄ KULU – VAIKUTUSTA MYÖS ENSIKESÄN SATOON
Vielä reilu vuosikymmen sitten olin kovasti sitä mieltä, että haravointi ja lehtien korjuu kuuluu syksyyn ehdottomasti. Vaan enpä ole enää. Nykyisin ehkä ennemmin jopa toivon, että tuuli ei veisi lehtiä pois, vaan ne jäisivät maata muhevoittamaan ja elävöittämään. Toki pihalta ja polulta ne harvavoin pois, mutta en muualta. Ja nekin lehdet käytän ennemmin suojaamaan, vaikka talvivalkosipulipenkkejä tai pensaiden juurille maatumaan ja maata parantamaan.
Pelkät lehdet kun ei oikein kompostoidu yksinään, mutta maanparannuksessa ja suojaamisessa ne ovat vallan verrattomia. Onhan se vähän hassua, että haravoisi ja kärräisi hyvää maanparannusainetta ensin kovalla työllä pois ja sitten keväällä kantaisi selkä vääränä säkkimultaa ja lannoitetta tilalle. 😉
Toki on jokaisen oma asia ja omalla pihallaan varmasti itse tietää mikä tapa sopii parhaiten ja niin on hyvä. Mutta kyllä suosittelen silti hiukan pohtimaan ja kokeilemaan jättämään haravoinnin tai ainakin sen osittaista vähentämistä. Moni muukin on yllättynyt jo ensimmäisenä keväänä, seuraavista vuosista puhumatkaan.
Nappasin eilen kuvan tuosta äiti-saarnin alta ja vaikka lehtiä on tuollainen määrä, niin usko tai älä, niin keväällä niistä ei ole kuin muisto jäljellä. Ja loputkin ruodot maatuu ja häviää ihan hetkessä nurmikon sekaan. Maa ja madot kiittää. Sekä tietysti myös pölyttäjäpörriäiset. Niillehän liian siistiksi haravoidut ja leikatut pihat ovat kuin asfalttikenttä . Pörriäiset ei siellä viihdy, ei tietenkään, kun ei ole suojaa missä olla. Nyt kun ne talvehtivat tuossa ihan lähellä, niin matka on lyhyt keväällä ja kesällä pölytyspuuhiin. Luontohan kiittää aina kun se otetaan huomioon meidän omissa toimissamme. 🐝🦋
JOULURUUSU – TYKKÄÄ LEHDISTÄ – VOIT KUKITTAA JOULUKSI – SEKÄ ISTUTTAA ULOS – TARINA
Ulkona kasvavat jouluruusut tykkäävät niiden päälle kasatuista lehdistä kuin ” hullu puurosta”. Syväjuurisina ne ovat kiitollisia vuosittaisesta ja luontaisesta maatuvan maa-aineksen lisäyksestä.
Ulkona kasvaneen jouluruusun kukittamista jouluksi kyseltiin myös ja sehän on vallan helppo homma. Juurakko kaivetaan ylös maasta ja istutetaan sopivan ”ahtaaseen” ruukkuun. Kaivaessa kannattaa muistaa, että jouluruusulla on syvään kasvavat juuret, eli lapiolla kaivetaan ennemmin syvyyttä kuin leveyttä.
Jos teet sen nyt, niin anna ruukun olla jossain viileässä ja valoisassa tilassa vielä muutama viikko ja sitten vasta kastellaan ja nostetaan ”lämpimään”. Jouluruusun ”lämmin” on ennemmin alle + 20 astetta kuin yli. Liian lämpimässä se ”nyykähtää” helposti. Ei toki kuole, mutta nyykähtää.
Kukat nousevat noin parissa-kolmessa viikossa kukkaan. Lehdet nuutuvat hiljalleen ja ne voit leikata surutta pois. Ne kun ovat näitä tämän kasvukauden lehtiä, joilla ei oikeastaan ole enää virkaa. Uusia lehtiä tulee kukinnan jälkeen kyllä, ei huolta.
Joulun / kukinnan jälkeen jouluruusun voit sitten istuttaa takasin maahan, jos maa ei ole jäässä. Jos on, niin sitten vain ruukku viileään ja istutetaan vasta keväällä. Jouluruusu on niin vahva ja hyvä kestämään, että se ei ole tuosta talvilevosta, vaikka kellarissa millänsäkään. Liika kastelu ( ja kuumuus) on sen pahimmat ”viholliset”.
Muistatko tämän ihanan Jouluruusun tarinan. Minusta tämä on kuin tuo desiderata, kumpikaan niistä ei kulu lukemalla yhtään, päinvastoin.
Jouluruusun tarina
Maria ja Josef valvoivat seimen luona vastasyntynyttä Jeesus-lasta. Kaikki saapuivat kunnioittamaan tuota pienokaista. Toisten takana seisoi pieni paimentyttö arkana ja pelokkaana, ja yritti myös päästä katsomaan vastasyntynyttä. Säärien välistä hän näki olkivuoteella pienokaisen, jonka silmät katsoivat häntä ihmeellisellä katseella. Hän olisi myös halunnut antaa lapselle lahjan, mutta hänellä ei ollut yhtään mitään. Enkeli Gabrien näki tytön surun ja lähestyi häntä. Tyttö kertoi enkelille haluavansa antaa lapselle ruusuja, mutta eihän se talvella ollut mahdollista. He menivät kedolle, Gabrien iski sauvansa maahan ja tapahtui ihme. Koko keto täyttyi valkeista ruusuista. Riemuiten tyttö keräsi essunsa täyteen ihania ruusuja, juoksi kedon yli talliin ja sirotteli ne lapsen ylle, niin että pienokainen peittyi tuoksuviin, valkoisiin ruusuihin.
Sitten hän polvistui sydän täynnä hellää rakkautta ja harrasta onnea. ”Nyt minä tiedän, että Messias on tullut. Taivaan enkeli on puhunut minulle ja olen nähnyt kuninkaitten polvistuvan seimen äärelle. Ja olen nähnyt ruusujen kukkivan talviyönä Hänen kunniakseen”, hän sanoi.
Ja toki onhan minulla täällä specialerä jouluruusuja, jotka on jo ruukutettu ja valmiita kukkimaan jouluksi. Näitä ei ole kovin isoa määrää, joten jos huolit näitä itsellesi, niin kannattaa varailla aika pian.
Nämä ovat niitä aitojen jouluruusujen ( Helleborus niger) uusia jalosteita, joiden isot ja puhtaanvalkeat kukat nousevat n. 2-3 viikossa tuolta tyveltä. Ovat ilman muuta myös monivuotisia, eli maahan sitten vaan myöhemmin.
Nämä on kasvatettu erikseen isoissa 17 cm ruukuissa, joten kukkia tulee paljon.
Upeat Special jouluruusut 19.95 € (ovh 25.95 ) löydät TÄÄLTÄ
AMARYLLISTEN SIPULIT – PREMIUM KOON SIPULIT
Amaryllisten sipulit ovat hiljalleen siirtymässä lajittelun kautta lähetyksiin. Kukintaennusteen mukaan näyttää sille, että näiden lähetykset menevät aikataulun mukaisesti eli reilun viikon päästä aloitetaan. Kiire ei ole, mutta voit sitten istutella, kun sopii, toki ennen marraskuun loppua kumminkin.
Esim. tuo uusi upean punainen ( Amorita Danu ) uutuus on ihan uskomattoman kaunis – näitäkin saa nyt myös paitsi yksittäin, niin myös edullisissa 3 ja 5 kpl erissä -> TÄÄLTÄ
Näistä saa kasvatettua joulukukat, vaikka koko suvulle edullisesti. Eikä ihan mitä vaan kukkia, vaan ”kylän komeimmat”
Huippuhyviä lajikkeita on toki paljon muitakin vielä ja kaikki nuo Premiumluokan amaryllissipulit löydät TÄÄLTÄ
Nämä saat siis joko erikseen tai samassa lähetyksessä Amaryllis-sipuleiden kanssa.
Molempien toimitukset aloittelen reilun viikon päästä.
VALKOSIPULIEN H-HETKI – MAANANTAINA VIIMEINEN PÄIVÄ
Minun valkosipulien viimeiset istutukset käynnistyy toden teolla ensiviikolla, joten maanantain jälkeen istutan loput kynnet maahan.
Joten, jos haluat vielä näitä maanmainioita ( ja parhaita) talvivalkosipuleita istuttaa, niin maanantaihin asti on aikaa.
10 kpl sipuleita / 14,95 € ( ovh 19,95 )-> TÄÄLTÄ
30 kpl sipuleita / 39,95 € ( ovh 44,85) -> TÄÄLTÄ
PEITOT LOPPUIVAT – TYYNYJÄ SAA
Niin kuin viime perjantaina hiukan varoittelin, niin peittojen suhteen kävi niin, että tehtaalta loppui peittojen raaka-aine ja niitä ei valitettavasti saada enempää. Varaukset ovat toki ok. eli ne valmistuu ja toimitetaan sovitusti. Minä sekä tehdas pahoittelemme asiaa.
Tyynyjen suhteen tilanne on parempi ja niihin tehtaalla on varauduttu paremmin eli niitä saadaan vielä.
Tyynyjen kerhotarjoukseemme pääsit suoraan TÄÄLTÄ
Yhteishankinta tarjous oli siis voimassa 7.11 asti.
Vaan nyt minä lähden takaisin puuhastelemaan pihatöitä ja purkamaan valkosipuleista kynsiä esiin. On sitten helppo ensi viikolla vain ”tökkiä” ne maahan juurtumaan ja odottamaan ensikesää ja tätä näkymää. 🧄😊
*******************************
Desiderata
Kulje tyynenä melun ja kiireen keskellä
ja muista mikä rauha onkaan hiljaisuudessa.
Pysyttele hyvissä väleissä kaikkien kanssa
niin pitkään kuin se alistumatta on mahdollista.
Puhu totuudesta hiljaa ja selkeästi
ja kuuntele toisia, sillä kaikilla on tarinansa.
Karta äänekkäitä ja riidanhaluisia,
sillä he ovat kiusana hengellesi.
Jos vertaat itseäsi muihin,
niin älä tule turhamaiseksi tai katkeraksi,
sillä aina on ja tulee olemaan suurempia,
ja pienempiä persoonallisuuksia kuin sinä.
Iloitse suorituksistasi
samoin kuin suunnitelmistasi.
Ole kiinnostunut omasta urastasi,
vaikka se olisi vähäpätöinenkin.
Se on kuitenkin vankka kiinnekohta
ajan vaihtelevissa kohtaloissa.
Ole varovainen liikeasioissa,
sillä maailma on kieroutta täynnä
– älä silti sulje silmiäsi hyveiltä.
Monet ponnistelevat korkeisiin päämääriin
ja elämä on täynnä sankaruutta.
Ole oma itsesi, äläkä pelkää olla hellä.
Älä suhtaudu kyynisesti rakkauteen,
sillä kaikkien arkipäiväisen roudan keskeltä
se nousee kuin ruoho – tuoreena joka kevät.
Ota opiksesi vuosien neuvot
ja luovu sopuisasti nuoruuden leikeistä.
Paljon turhaa pelkoa syntyy väsymyksessä
ja yksinäisyydessä.
Ole sovussa luojasi kanssa,
millaiseksi hänet sitten kuvitteletkin.
Ole sovussa sielusi kanssa,
olkoot ponnistelusi ja toiveesi mitkä tahansa.
Maailmassa on paljon petosta, riistoa
ja särkyneitä unelmia,
mutta se on sittenkin Kaunis Maailma.
*******************************
Elämänmyönteistä ja kiitollista viikonloppua sinulle puutarhaystäväni !
Toivottaa
Puutarhurisi ja ystäväsi
Juha