Perjantaipostini aiheita tänään mm:
- Rairuohojen kylvöaika, vai joku muu? Voileipäkrassi kenties?
- Kalkin / tuhkan levitykseen. Nyt vai kenties vasta vähän myöhemmin.
- Mitä se lavakaulus viljely sitten loppujen lopuksi onkaan? Miten minä sen teen.
- Huonekasveille huolenpitoja
- Lannoitekäpyjen ”salaisuus”
- Mitä olikaan ja mihin vaikuttivat N – P – K ?
- ’Viipurin Evakko’ on valittu vuoden Pelargoniksi tänään
- Ailin elämänohjeet ❤
Aprillipäivän terveisiä täältä Puutarhalta
Niin se vain kääntyi kalenteri näyttämään huhtikuuta ja aina tämä ensimmäinen päivä on sellainen, että ihan kaikkea ei kannata uskoa, mitä lukee ja kuulee. Tosin minä, joka olen siis ehkä maailman surkein vitsien kertoja, niin ihan varmasti myös huonoin aprillipilojen keksijä. Jos joskus olen jotain yrittänyt aprillata, niin oma ilmeeni on paljastanut jo heti alkuun, että aprillipilaa yritän. Jotkut ovat näissä kyllä ihan ylivetoja ja hauskoja piloja keksivät, mutta minä olen kyllä suosiolla siirtynyt vain vastaanotto puolelle näissä. 😊
Aamulla tuossa mietiskelin, että on muuten ollut harvinaisen pitkä talvi. Marraskuun lopulla sataneen ensilumen jälkeen on maa ollut valkoisena. Ja näyttää tuota lunta olevan niin paljon, että jos yöpakkaset jatkuvat, niin aika kauan saadaan vielä hiihdellä hangilla. Tänä vuonna huomaa senkin, että aina tulee puhuttua Suomen olevan pitkä maa, niin huomaa myös tämän leveyden. Rymättylässä istutetaan varhaisperunaa, Ahvenanmaalla ruohikkopalovaroitus ja meillä täällä Haminassa on melkein metri lunta. Puhumattakaan jos mennään itärajaa ylemmäs, niin lunta on ihan pitkääkin miestä ”kainaloihin asti”. Viime vuonna näihin aikoihin kävi niin, että viikossa suli lumet ja talvi muuttui kesäksi. Joten ei olla huolissamme, ollaan kumminkin vasta huhtikuun alussa. Reilu kaksi kuukautta on vielä aikaa siihenkin, kun vanhan kansan neuvojen mukaan voi alkaa istutella kesäkukkia ulos. Nautitaan nyt esikasvatuspuuhista ja hohtavista hangista kaikessa rauhassa.
Sen verran on päivät lämmittäneet kumminkin, että pajunkissat alkavat hiljalleen pulskistua ja se onkin hyvä, sillä nuo on hyvin tärkeitä ravinnonlähteitä kevään ensimmäisille pörriäisille. Etenkin nyt kun krookukset ym. ensimmäiset kukkijat makaavat talviuntaan hangen alla vielä tovin.
RAIRUOHOJEN KYLVÖÖN
Viimeviikolla oli puhetta, että jos pääiäiseksi ”suklaakukonpesät” oli ajatus popcorneista kasvattaa, niin ne oli hyvä jo laittaa. Toki ehtii vieläkin, kun nyt viikonlopulla kylvää.
Perinteiset rairuohot ovat niin nopeita, että ne ehtivät hienoiksi, jos nyt ensiviikon aikana pistät kylvöön. Ehtii jo kerran pari leikatakin ennen pääsiäistä
Ja näinhän se käy:
- kylvöalustaksi käy oikeastaan mikä multa vain, jopa hiekka tai talouspaperikin toimii.
- siemenet saa kylvää tiheään ja peittää kevyesti mullalla, hiekalla tai vaikka talouspaperilla
- sumutetaan kylvös kosteaksi ja pidetään kosteana sekä valoisalla paikalla.
- kelmu / muovipussi kylvöksen päällä alussa paitsi nopeuttaa itämistä, myös pitää kylvöksen kosteana helpommin.
- itäminen tapahtuu ihan parissa päivässä ja tuon kelmun voit poistaa sitten kun kasvua on tullut sentti-pari.
- rairuohoa voi leikata kasvuston ollessa n. 5 cm, se tuuhentaa ja vahvistaa kasvustoa.
Ja toki on tietysti muitakin vaihtoehtoja kasvattaa vihreää ja minusta yksi parhaimmista on syötävän kaunis Voileipäkrassi. On kaunis, kasvaa huisin nopeasti ja on mitä maukkainta.
KALKKIA / TUHKAA HANGELLE – NYT VAI VASTA MYÖHEMMIN ?
Minulla on tapana heitellä pirtin lämmittämisestä kertyneet tuhkat aina näin keväällä hangen päälle. Samoin toimin kalkin kanssa. Tuon hangelle laittamisen etuna on, että näkyy mihin tuhkaa/kalkkia laittaa ja kuinka paljon. Se myös pistää lumet sulamaan aika vauhdilla, kun vain aurinko vähänkin paistaa. Nyt olen vielä jarrutellut, kun kevät on näin kylmän oloinen ja haluaisin pitää kasvit lumen alla niin pitkään, kun nämä kovemmat yöpakkaset jatkuvat. Ihan tarkastihan tuota ei voi tietää, mutta ajattelin vielä viikon,kaksi vartoilla ja katsella ennen kuin levitän tuhkat.
HUONEKASVEILLE MYÖS HUOLENPITOA
Näin keväisin tuntuu, että kaikki ajatukset ja puuhat tuppaa menemään näiden esikasvatus asioiden ympärillä, mutta toki huonekasvejakin tulee hoidettua. Lähinnä kun niihin on nyt mullat vaihdettu ja lannoitekävyt laitettu samalla, niin hoidoksi on riittänyt lähinnä sumuttelu. Etenkin sumuttelen niitä kasveja, jotka ovat tuossa eteläikkunalla ja suorassa auringonpaisteessa. Kastellut olen vielä varovaisesti kuin liikaa ja tietysti alakautta.
LAVAKAULUKSET LOPPUMASSA, MIKÄ AVUKSI? POHDITAANKO HIUKAN, ETTÄ MITÄ SE LAVAKAULUSVILJELY LOPPUJEN LOPUKSI ON?
Paristakin eri suunnasta kuulin huolestuneita kyselyjä, että mistä saisi lavakauluksia? Meinaavat loppua, kun nyt kaikki on innostuneet hyötykasvien kasvattamisesta ja lavakaulusviljelystä. No onneksi nyt ei jää kasvattaminen ja kesäviljely niistä kiinni. Eli jos mentäisiin hiukan tuon ”lavakaulusviljelyn” ideaan, niin yksinkertaisestihan se on vain kohopenkkiviljelyä, johon on keksitty laittaa reunat lavakauluksista. Siis näppärä idea, mutta kyllä tuo ns. lavakaulusviljely onnistuu ilmankin. Uskon ja tiedän, että sinä tämän asian olet tiennyt ja oivaltanut. Jos kuitenkin kuulet jonkun tuskailevan aiheesta, niin voit kertoa kasvatuksen onnistuvan ilman lavakauluksiakin. Reunat kun voi tehdä melkein mistä vain, kunhan ei kyllästettyä puuta tms. käytä. Itse tekemällä saa sen kokoiset kun haluaa ja jotka sopivat juuri omaan käyttöön.
Näin itse täytän ”lavakauluksen”
Itse suosin tapaa, jossa lavassa säilyy maakosketus. Pohjalle laitan sanomalehtiä ( ehkäisee suurempien rikkakasvien nousun, mutta madot pääsevät kyllä kulkemaan). Niiden päälle hiukan risuja / oksia salaojaksi. Sitten kerros palanutta hevosenlantaa ja omaa kompostoitua multaa. Pintaan lopuksi 10-30 cm säkkimultaa, riippuen hiukan mitä on tarkoitus kasvattaa. Siinä se sitten on, toimii yleensä useamman vuoden ihan vain pintamultaa lisäämällä.
On minulla toki ihan trukkilavanpäälle tehty ja oikeista lavakauluksistakin lava, jossa periaate on sama. Ideana siinä on, että vien sen aina talveksi kylmään varastoon. Näin talvehtivat lavakauluksen monivuotiset yrtit ym. ja toisaalta saan sen tuotua kasvihuoneeseen aikaisin keväällä kätevästi. 😊
LANNOITEKÄPYJEN ”SALAISUUS”
Aika ajoin kysytään, että mikä se lannoitekäpyjeni salaisuus oikein on? No eipä niissä mitään salaisuutta ole, ne ovat ihan vain pitkän tuotekehityksen tulos, joka on tehty nimenomaan ammattipuutarhureille ja taimistoille helpottamaan lannoitusta ja toisaalta myös takaamaan oikean ravinteen kasville oikeaan aikaan. ”Salaisuus” piilee siis siinä, että jokainen lannoiterae on pinnoitettu erilaisella pinnoitteella, jonka tarkoitus on antaa oikean ravinteen vapautua kasvin käyttöön oikeaan aikaan.
Eli ensi alkuun liukenee typpeä, jota kasvit tarvitsevat aina alkukaudesta. Myöhemmin kesällä taas alkaa vapautua enemmän fosforia ja lopuksi kaikkein eniten kaliumia.
Eli näin kasvit saavat oikeaa ”voimaa” oikeaan aikaan, myös monivuotiset puut, pensaat ja perennat. Niille tosin pitää muistaa, että lannoitekävyt tulee laittaa ennen juhannusta, jotta kasvit esim. tuleentuvat = valmistautuvat talveen ajoissa.
Hivenravinteet vapautuvat samalla idealla pitkin kasvukautta. Lisäksi päällyste on saatu vielä niin nerokkaaksi, että se vapauttaa lannoitetta kasvin tarpeen mukaan eli lämpöä ja kosteutta seuraten. Ei siis pelkkää kosteutta/märkyyttä vaan myös lämpöä seuraten. Käpyjen vaikutusajoillakin on merkitystä ja niitä onkin paljon erilaisia käyttötarkoituksen mukaan. Minä olen valinnut nämä 5-6 kuukauden vaikutusajan päällysteet. Se on oikea aika Suomen valo- ja kasvuolosuhteisiin.
Nämä ovat siis ihan ammattipuutarhureiden käyttämä lannoitekäpyjä ja minä vain pakkaan ne pienempiin ( 25 kpl) pusseihin viljelijöille myytävistä tukkusäkeistä. Usein löydät tuollaisen kävyn monivuotisten ja talven yli kasvaneiden kasvien ruukkujen pohjalta, kun istutat niitä.
N - P- K?
Kun nyt aiheeseen pääsin, niin kerrataanko nämä pääravinteet myös tässä nyt samalla, että mitä ne ovat ja ennen kaikkea mihin ne vaikuttavat.
N (= typpi) vaikuttaa kasvin vihreisiin osiin ja kasvattaa niitä. Liika typpi heikentää kukkien tuloa, hedelmien muodostusta, talvehtimista ja kasvien kykyä suojautua kasvitaudeilta ja tuholaisilta. Siksi typpipitoista lannoitetta on hyvä antaa alkukaudesta ja vähentää viimeistään juhannukselta, etenkin monivuotisilla ja satoa tuottavilla kasveilla.
P (= fosfori) taas kukittaa ja antaa satoa. Se on siis keskikesän ja syksyn lannoite.
K (= kalium) puolestaan on tärkeää kasvin solunmuodostuksessa ja puutumisessa ja auttaa monivuotisia kasveja syksyllä ja turvaa niiden talvehtimisen.
Nuo pääravinteet ( N -P -K) sinun kannattaa siis aina katsoa lannoitetta valitessasi sekä niiden käyttöä suunnitellessasi. Etenkin monivuotisilla ja satoa tuottavilla.
Sitten on tietysti kasvikohtaisia lannoitteita, niin kuin esim. tomaattilannoite, joka taas takaa tomaatille ( chilille ja kurkullekin) oikean lannoituksen koko kasvu- ja satokauden ajan. Ne on oikein kätevä tapa saada onnistunut lannoitus kasvikohtaisesti, ilman sen suurempia murehtimisia. Kesäkukilla teen niin, että laitan 3-5 lannoitekäpyä / amppeli / ruukku ja jos loppukesästä näyttää sille, että tarvitsee lisää voimaa, niin laitan silloin tällöin kasteluveden sekaan hiukan kastelulannoitetta. Tätä voi jatkaa syksyyn asti, koska nämä eivät talvehdi. Toki ne kesäkukat, jotka talvetan jätän syksyllä kastelulannoituksen vähemmälle, mutta katsotaan sitä sitten loppukesällä tarkemmin.
Valitsemani eri lannoitteet, niin kävyt, kasvikohtaiset ( mm. tomaattilannoite) ja yleislannoitteet ym. voit vilkaista TÄÄLTÄ
Näitä kaikkia käytän itsekin, joten voin suositella niitä myös sinulle. 😊
TURUN PIHA- JA PUUTARHAMESSUILLA ON TÄNÄÄN VALITTU VUODEN PELARGONI – ”Viipurin Evakko”
Eikö olekin komea? Loistava valinta. Kyllä vain vanhojen pelargonien jatkuvasti kasvava suosio ja vanhojen kantojen kasvatus on yksi hienoimpia ”trendejä” nykyisin meidän puutarhaharrastajien keskuudessa. Minunkin, tämän talon ihan omat, lähes satavuotiaat ”Elvi” ja ”Immi” alkavat hiljalleen kasvattamaan uusia versoja leikkauksen jälkeen. Otan niistä sitten pistokkaita myöhemmin keväällä ja tiedä vaikka joku onnekas saisi omakseen. Myy en, mutta voisin lahjoittaa… 😉
Tämä ”Appleblossom” pelargonihan on yksi suosituimmista, kestävimmistä ja halutuimmista ns. ”mummon pelargoneista”.
Näistä minulla on taimia vielä tälle keväälle varattavissa ja saatavilla.
3 kpl pakkaus 9,95 € ( ovh 12,90) -> varattavissa TÄÄLTÄ
6 kpl pakkaus 17,95 € ( ovh 25,80) -> varattavissa TÄÄLTÄ
Niin, tosiaan nuo Turun piha- ja puutarhamessut on avoinna koko viikonlopun ja lisää tietoa niistä löydät -> TÄÄLTÄ
MUISTOJEN KÄTKÖISTÄ – AILIN ELÄMÄN OHJEET
En tiedä mistä, mutta jostain muistini kätköistä pulpahti viikolla mieleeni nämä lukemani Ailin elämänohjeet. Kun oikein etsin, niin löysinkin nämä. Olen kirjoittanut nämä 2019 Ailin ollessa 102-vuotias. Nämä ovat minusta niin hyvät ja tähän aikaan enemmän kuin sopivat, jotta elämä pysyy raiteillaan ja oikeat asiat valikoituvat arkeemme ja sitä kautta elämäämme.
Ailin (102 v) elämänohjeet:
- Ole rehellinen, sillä rehellisyys perii maan. Vilpillisyys tuntuu loukkaavalta ja pahalta, sellaista ei kukaan halua kokea.
- 2. Ystävät ovat tärkeitä, heitä täytyy kohdella kuin omaa lasta. Ystävät tuovat valtavasti voimaa ja iloa elämään, heistä täytyy pitää huolta.
- Surullinen mieli ei ole kiva kenellekään. Vaikka tuntuisi miten pahalta ja raskaalta, kannattaa yrittää nähdä vähitellen joku pieni positiivinen asia. Kun sen löytää, alkaa valoisuus kasvaa vähitellen.
- Huumoria tarvitaan aina. Ilman naurua ja huumoria on elämä synkkää ja tylsää. Nauraminen tekee hyvää koko keholle.
- Riidat kannattaa sopia. Vaikka joskus harmittaa kovastikin ja tuntuu, ettei halua puhua jollekin päiväkausiin, on sopu kuitenkin parasta. Toki pieni hyväntahtoinen sanailu on toisinaan piristävääkin.
- Liikunta on todella tärkeää. Kannattaa liikkua sen mukaan mitä omat mahdollisuudet antavat myöden. Jos ei liiku, loppuvat kehon voimat.
- Aina täytyy yrittää, eikä luovuttaa ennen yrittämistä. Usein sitkeys palkitaan ja yritykset onnistuvat. Silloin on mielikin korkealla.
- Vanhuksista täytyy pitää huolta. Olen onnellinen siitä, miten minulla on hyviä ihmisiä ympärilläni. Kaikilla ei ole samoin, monet ovat hyvin yksinäisiä. Antakaa aikaa vanhuksille.
- Ruoan täytyy antaa maistua. Hyvä ruoka tuo myös iloa elämään. Hyvä tapa on syödä pari palaa pullaa päivässä.
- Muistakaa halata. Halaus kertoo välittämisestä, se tuo mukavan ja lämpimän tunteen.
Olet varmasti samaa mieltä, että Aili on ❤
Vaan nyt minä lähden kiireesti takaisin tuonne kasvihuoneelle katsomaan kuinka taimet voivat ja tarvitseeko kastella, kun tuo aurinkokin niitä on jo muutaman tunnin hellinyt tänään. Aina ei toki tarvitse kastella vaan, kun aurinko oikein lämmittää, niin ohuella sumulla taimet saa sopivasti myös kosteutta ja viileyttä. Tilanteen mukaan ja hetkessä eläen, sitä se on puutarhuriin elämä parhaimmillaan. 😊
Tässä vielä vähän fiilistelyä kasvien sumuttelusta. Kyllä taimet tykkäävät kun saavat kunnollisen vesisumun helteisillä keleillä 😊
Emme unohda, emme hylkää ❤
