Puutarhurin perjantaipostia 6.9.2019

Puutarhurin perjantaipostia 6.9.2019

Mullan tuoksuisia terveisiä täältä puutarhalta !

Oikeastaan koko luonto tuoksui mahtavalle tänä aamuna. Eilen illalla satanut sade yhdessä tämän leppoisan lämpimän ilman kanssa oli saanut kaikki tuoksut valloilleen heti aamusta.  Se on kyllä ihan uskomattoman voimaannuttavaa vaikka ei malta kuin minuutin – kaksi olla, laittaa silmät kiinni ja hengitellä syvään ja antaa vaikutuksen tulla. Melkein parempi tapa avata aamu kuin aamupuuro ja pannukahvi. :)

TUOKSUU MUUTEN HYVÄLLE TÄÄLLÄ HALLILLAKIN

Täällä hallilla lajitellaan ja pakataan nyt myös ensimmäisiä talvivalkosipuleita ja tuoksu on minusta ihan uskomattoman ihana – sopivan voimakas ja aromaattinen. Ihan vielä näitä ei kannata ulos istuttaa, mutta lajitellaan ja osan jo lähetän samalla kun menee jo muitakin syysistutettavia.  

Molemmat lajikkeet on kasvanut upeasti, tässä on esim. Ljubashan upeita ja kiinteitä sipuleita malliksi.

Tämä kesä osoitti taas kerran hyvin sen, että valkosipulit kannattaa istuttaa näin syksyllä. Nämä nimittäin kasvoi hienosti, vaikka sateita ei juuri kasvukaudella tullut. Kun taas keväällä istutetut verrokit jäi ihan surkean pieniksi.

TALVIVALKOSIPULIN VILJELY ON HELPPOA, MUUTAMA PERUSJUTTU RIITTÄÄ

Sinulle tämä on varmaan ihan tuttu juttu, mutta kerrataanko hiukan miksi ja mitkä asiat on talvivalkosipulin etuja ja hyvä ottaa huomioon:

  1. Syksyllä istutettu kynsi = Talvivalkosipuli
  2. Yksi kynsi maahan syksyllä = yksi iso sipuli kesällä
  3. Kaikki valkosipulilajikkeet eivät ole talviviljelyyn soveltuvia – tarkista ennen kuin hankit.
  4. Sipulit istutetaan vasta juuri ennen maan jäätymistä – sitä ennen säilytys viileässä.
  5. Valkosipuli tarvitsee melko pitkän viljelyajan ( n 120 vrk), jolloin syksyllä istutettu kynsi ehtii parhaiten kasvaa kokoa ja valmistua ajoissa.
  6. Syksyllä istutetut kynnet ei tarvitse kylmäkäsittelyä niin kuin keväällä istutettavat tarvii. ( = helpottaa sekin)
  7. Kohopenkki ja esim. palaneella hevosenlanta kompostilla ryyditetty maa on parasta. Maa saa olla vahvaa, jotta sipuleista tulee isoja ja koholla, ettei seisova vesi mädännytä sipuleita.
  8. Istutus n. 5 cm syvyyteen ja 20 cm välein – kynnen teräväpää ylöspäin.
  9. Keväällä lisälannoitus ja ruohokate parantavat satoa ja helpottaa hoitoa.

Näin helppoa se on ja toki lisäohjeita ja niksejä laitan sitten mukaan aina sipulien mukana. Ja toki näissä perjantaiposteissanikin kirjoittelen sitä mukaa kun niitä itsekin teen.:)

Itselläni on tuo Ljubasha noussut ehkä hienoiseksi suosikiksi nyt viime aikaisten kokemusten perusteella. Ensinnäkin sen aromi on hiukan vahvempi, mutta ei missään tapauksessa väkevä. Ja toiseksi minusta se säilyy hiukan paremmin kuin Ziemiai seuraavalle keväälle ihan huoneen lämmössäkin.

Toisaalta en kyllä Ziemiaistakaan halua luopua eli istutan kyllä niitäkinSen aromi on taas hiukan kirpsakampi ja raikkaampi. Käytän ne vaan ensin ja sitten Ljubashan.

Onneksi nuo on vain pieniä makuasia eroja ja molemmat lajikkeet on kyllä ihan ylivertaisen hyviä verrattuna mihinkään muihin.

Kumpi on sinun suosikkisi vai molemmat?

Täältä näitä voit jo varailla. Molemmat lajikkeet viljelty luonnonmukaisin menetelmin.

ps. noiden molempien lajikkeiden alla on tuo kohta ”KASVATUSOHJE” niin sitä klikkaamalla aukeaa ”kaikki valkosipulin kasvatuksen salat”, kuvin ja sanoin.

Ljubasha

Yhdessä sipulissa 5-7 kynttä ( = ensi kesänä 5-7 isoa sipulia)

3 kpl -> 9,95 € -> TÄÄLTÄ

9 kpl -> 24,95 € ( ovh 29,85) -> TÄÄLTÄ

 

SIBELIUSBOXISTA PALAUTETTA

Viimeviikolla oli puhetta siitä Sibeliusboxista ja siitä tulikin aivan ihanaa palautetta. monella olikin jo käytössä tuo sibeliusboxi eri tavoin muunneltuna. Olin oikein iloisesti yllättynyt. Kellä oli ”aarteita” pikkupussiin kerätty ja toimistotyön ohessa nuuhkittu. Ja vaikutus verrattiin joogaan, päikkäreihin, jne. Yhteistä kaikille oli kumminkin, että kaikilla se oli sellainen ”salaisuus” mitä ei hirveästi muille ole kerrottu. Niin kuin Minna sanoi, että ” tämä on aivan ihana, mutta en kehtaa kertoa työkavereille, kun luulevat että olen ihan seonnut”. Mutta eikös se olekin tärkeintä, vanhan sanonnan mukaan, ”pääasia on että se on itselle hyvä, eikä kyläläisille”. :)

KUKA ON TÄMÄ SALAPERÄINEN MR. Pioni?

Tästäkin ”herrasta” tuli kyselyjä, että kuka hän on ja voiko hänen viljelmillään vierailla. Valitettavasti voi kertoa hänen nimeään enkä yhteystietoja, koska hän itse niin toivoo. Hän kun haluaa viljellä ja jalostaa omassa rauhassa, niin tätä toivetta haluan ilman muuta kunnioittaa.  Mutta jos terveisiä tai toiveita pionien suhteen on, niin minä voin ne kyllä hänelle välittää. Ja hänen maan mainiot Pionit saadaan kyllä jatkossa minun kautta pihoihimme kasvamaan ja lisäksi uutuudet aina ensimmäisten joukossa. :)

NYT JUHLITAAN SUOPURSUJA

Horoskoopissa on Suopursun juhlat 5.9. - 7.10.

Suopursua ei voi olla huomaamatta. Hänen läsnäolonsa vaistoaa jo kaukaa ja hänen persoonansa on yhtä aikaa kiehtova ja uhkaava. Hän kukoistaa haasteellisella kasvupaikallaan ja kohoaa pian sen kiistattomaksi kuninkaalliseksi. Vanhastaan suopursukasvia on käytetty karkottamaan täitä, koita ja rottia. Myös pursuihminen on elementissään taisteltaessa pahaa vastaan. Hän kiiruhtaa hätäavuksi kriisialueille, taistelee eläinoikeuksien puolesta tai pelastaa perjantai-iltaan sammuneita nuoria. Hän myös odottaa runsasta kiitosta vaivoistaan, vaikka kuittaakin sen vähättelyllä. Mukava elämä maljakossa kuihduttaa suopursun nopeasti ja on epämiellyttävää myös ympäristölle. Pieneen tilaan vangittu pursu levittää ympärilleen helvetillisen katkun, joka särkee päätä ja silmiä. Perheessä suopursu määrää tavat. Hän joko nalkuttaa tai antaa ymmärtää, kummin vain, mutta molemmissa lajeissa hän on erittäin lahjakas. Vastalahjaksi hän antaa läheisilleen tinkimättömän tuen ulkomaailmaa vastaan. Perheen on kuitenkin vahdittava, ettei heidän pursunsa vedä itseään liian tiukoille: puuvarsi voi joskus katketa yhtäkkiä ja äänekkäästi.

KESÄKUKISTA PISTOKKAITA, OLETKO KOKEILLUT?

Ei en ole keväässä (vielä) vaikka enempi kevään puuhalle tuo helposti kuulostaakin. Eli oletko kokeillut ottaa kesäkukista pistokkaita nyt ja talvettaa niitä? Onnistuu muuten yllättävän hyvin. Idea on oikeastaan sama miten homma tehdään keväälläkin. Kukat tietty pois ja kasvualusta saisi olla melko neutraalia (= kookosmultaa tai kylvöseosta). Pistokkaat vain multiin ja astia viileään ja valoissaan paikkaan. Kasvualusta saisi olla aika kostea alaosastaan eli sellainen ”astia jossa vettä + astia jossa kylvös ja reiät pohjassa” toimii parhaiten. Eli käytännössä normaali taimikasvatusruukku jonkun astian päällä esim. kylvöalustan. Samaan 8 cm ruukkuun voit laittaa hyvin kolmesta viiteenkin pistokasta. Harso tai jopa kelmu on hyvä heittää niiden päälle kosteuden haihtumista ehkäisemään. Toki jos laitat kelmun, niin katso säännöllisesti ettei mitään homehtumisia ala tapahtumaan. Tuo kookosmulta ei kyllä kovin helpolla sitä tee ja siksikin suosin itse sitä. Sammalpohjaiset mullat ovat muuten myös hyviä. Siellä pistokkaat saa sitten hiljalleen juurtua pitkin talvea. Niissä ei yleensä näy juurikaan muutosta talvella, mutta sitten kun valonmäärä alkaa keväällä lisääntyä, niin hetkessä alkaa niidenkin kasvu kiihtyä. Ja kiihtyykin ihan uskomattomalla nopeudella, kun on juuria jo hiljalleen kasvatellut koko talven. Toki jos sinulla on tämä LED-Kasvilamppu käytössä, niin sitten  koko homma onnistuu huomattavan paljon paremmin ja helpommin ja taimet on isoja ja napakoita jo paljon aiemmin.

Hyviä syyspistokkaita saat ainakin pelargoneista, miljoonakelloista ja verenpisaroista. Toki myös monesta muustakin ja tuo kun ei oikeastaan maksa kuin hiukan vaivaa, niin onhan näitä hauska kokeilla. :)

TALVETETAVILLE KESÄKUKILLE SYYSLANNOITETTA

Tämähän me muistettiinkin jo, eikö vain. Eli ainakin pari kertaa on vielä hyvä antaa syyslannoitetta kasteluveden mukana, kun kerran näin lämpiminä jatkuu. Ja siirretään vasta sitten talvisäilöön, kun kylmemmät kelit kunnolla sitten joskus alkaa. Taisi tuo sääennuste luvata yli kahdenkymmenen lämpötiloja ainakin ensi- ja seuraavalle viikolle vielä. Kiirettä ei siis ole, kesä jatkuu vielä.

OTSONKARKKI EI OLE GEENIMANIPULOITU -> MIELENKIINTOISTA HISTORIAA JA FAKTAA SIITÄ

Viikolla tuli kysymys, että onko tuo Otsonkarkki geenimanipuloitu vai kuinka se on noin marjovaksi ja isoja puolukoita tuottavaksi saatu? No geenimanipuloitu se ei tosiaankaan ole, niin kuin ei mikään muukaan marjakasvi minulla täällä. Vaan sen on löytänyt vuonna 2002 Antti Jaatinen Turun Kulmastenmäeltä. Tätä tutkittiin sitten MTT:n toimesta niin kauan, että sen todettiin periyttävän tuota ominaisuuttaan -> ”Erittäin suurimarjainen luonnonvarainen puolukkakanta”. ”Marjan muoto lähes pyöreä”. Näin sille voitiin siten myös hakea erillinen lajikenimi. Ja se ristittiin sitten ”Otson karkiksi” mikä on minusta aivan fantastisen hyvä nimi tuolle. Kyse on siis ihan puhtaasta luonnonkantaisesta Puolukasta, jolle vain luonto on suonut nämä poikkeuksellisen hyvät marjomisominaisuudet.

 

VUODEN 2019 POSITIIVISIN SUOMALAINEN ON MULTIPERSOONA JORMA ”EI HUONO” UOTINEN

Kuukausi sitten istuttiin valintaraadin kanssa alas ja lukuisten hyvien ehdokkaiden joukosta valittiin ja nyt eilen se sitten julkistettiin eli vuoden 2019 Suomen positiivisin henkilö ja sehän on Jorma ”ei huono” Uotinen.

Vaikka ehdokkaita, hyviä sellaisia, oli paljon, niin kyllä Jorma oli kuitenkin ehdottomasti se meidän kaikkien suosikki.

Jorman sanoihin: ”Minulle positiivisuus merkitsee tapaa katsoa elämää ja kykyä muuttaa näkökulmaa tarvittaessa, jos jokin menee pieleen” on miehen tarinaa kuunnellen ja lukien helppo yhtyä ja samaistua.

Koko Jorman haastattelun ja tarinaa enempikin voit lukea TÄÄLTÄ

FIGHT BACK – PEKAN HYVÄNTEKEVÄISYYSJUOKSU HUOMENNA

Hyysalon Pekan muistat varmaan. Tämä erittäin lupaava nuorimies loukkaantui aikoinaan (2010) pahoin ja ensiennusteet oli musertavia. Pekka on kumminkin luonteelta päättäväinen ja periksiantamaton ja ennen kaikkea loistavalla asenteella kaikkeen elämään suhtautuva persoona. Ja niin Pekka päätti olla luovuttamatta ja taistella takaisin elämään. Ja nyt mies järjestää tapahtumia missä ei anneta periksi vaan juostaan muiden päävammapotilaiden kuntouttamisen hyväksi.  Ja mikä hienointa, Pekka juoksee itsekin mukana (lääkärien ennusteista huolimatta). Joten jos vain olet Turun suunnalla huomenna niin osallistu tai käy ainakin kannustamassa tässä hienossa tapahtumassa Pekkaa ja satoja muita. 

Ja vaikket pääsisi, niin lue Pekan tarina ja hienosta tapahtumasta TÄÄLTÄ

Pekka muuten valittiin Positiivisimmaksi Suomalaiseksi 2014 eikä suotta!

 Vaan nyt minä lähden tuonne valkosipulien pariin ja siitä sitten valmistelemaan ja valitsemaan taimia maanantain toimituksiin. Tästä se syysistutusten aika hiljalleen alkaa. Todellisuudessahan se näyttää sille, että parhaat ajat ovat tuossa parin – kolmen – neljän viikon päässä, joten vielä on hyvää aikaa suunnitella ja nautiskella vaikka puolukoita ja mustikoita keräillen (ja samalla aarteita omaan sibeliusboxiin tallettaen). ;)

-----------------------------------
Luota tunteeseen,
tunne ei valehtele.
 
Jorma Uotisen äidin elämänohje
--------------------------------------
Loistavaa viikonloppua sinulle hyvä ystäväni.  
Toivottaa, valkosipulin ja mullan tuoksuinen <3
Puutarhurisi
Juha