Elämyksellistä huomenta täältä Puutarhalta!
Anteeksi, jos en ole nyt yhtään korona-ahdistunut vaan ennemmin kevätinnostunut. Toki otan ja me kaikki otamme tuon koronan täällä hyvin vakavasti ja teemme kaikki suojaavat toimet niin hyvin kuin mahdollista. Täällä se toki on helpompaa, kun on vain oma porukka ja ketään ulkopuolista ei nyt tänne puutarhalle lasketa. Ja jos muualla (kaupassa) käydään, niin sielläkin fiksusti turvaetäisyydet ja desinfioinnit tehden. Tosin nyt on niin kiirettä aamusta - iltaan, että minnekään muualle ei kyllä ehtisikään. Eikä kyllä ole tarvettakaan, täällä on ihmisen hyvä olla.
Ja täällähän on tosiaan helppoa olla kevätinnostunut. Tänään ei tarvinnut aamulla tulla edes pirtistä ulos, kun tuuletusikkunan kautta kuului sellainen konsertti pihalta ja pelloilta, että ei paremmasta väliä. mm. metsä- ja tundrahanhien monisatapäinen parvi ilmestyi viikolla tuohon pellolle tankkaamaan ja keräilemään voimia, ennen lopullisille pesimäalueille siirtymistä. Ne ruokailevat tuossa parin-kolmensadan metrin päässä pellolla ja tämän kuvan otin bongausputkeni läpi samalla kun katselin niiden aamupuuhia.
Näitä luonnon tapahtumia kun saa seurailla ihan tässä työnlomassa ja luonto kun on minun ”telkkarini ja näyttöpäätteeni”, niin kyllä tässä väkisinkin ennemmin innostuu kuin ahdistuu. Eikä se minusta väärin ole, päinvastoin. Elämästä saa nauttia, vaikka maailma ei olekaan nyt niin kuin ennen. Monin osin tästä voi ja toivottavasti alkaakin paljon parempi aika. Hiljennetään hiukan tahtia ja maltetaan mennä välillä vaikka ongelle. Miten voikaan niinkin yksinkertainen asia kun kohon tuijottaminen vedenpinnalla olla niin rauhoittavaa ja hyvää mieltä tuovaa. Ehkä juuri siksi… ;)
Ja kyllä tapahtuu metsässäkin nyt vaikka mitä. Kaveri laittoi äsken kuvia aamuiselta metsosoitimelta. Tämä kuva on upea kuin taulu, eikö vain?
KAIKKI ERILAISIA – KAIKKI YHTÄ RAKKAITA – KOIRANPÄIVÄ TÄNÄÄN
Tänään vietetään siis Kenneliiton järjestämää ja ideoimaan koiranpäivää erilaisin teemoin ja niistä kaikista voit katsoa lisää Kennelliiton sivuilta TÄÄLTÄ
Minulle tämä koirapäivä on kyllä aikalailla samanlainen päivä kuin nuo kaikki muutkin vuodenpäivät. Nuo ihanat kun on niin iso ja tärkeä osa arkea ja elämää, että minulle ihan kaikki vuodepäivät on koirapäiviä. Ja onneksi on, olisi nimittäin todella vaikeaa kuvitella elämää ilman että näitä hännänhuiskaajia ei olisi ympärillä. On ne niin rakkaita ja tärkeitä ihan joka päivä. Ja toki yhdet ylimääräiset herkkuluut niille tänään annan, pitäähän sitä nyt sen verran aina juhlia. :)
ELÄIMILLE MYRKYLLISET / MYRKYTTÖMÄT KASVIT
Tästä aiheesta käytiin viikolla mielenkiintoista keskustelua ja huomattiin, että se ei olekaan ihan niin yksoikonen asia löytää mitkä kasvit on eläimille myrkyllisiä ja mitkä ei. Yleisesti ottaen eläimet ovat hyvin fiksuja ihan luonnostaan siitä, että mitä syövät ja mitä ei. Silloinhan tämä asia on tärkeä ja kotieläin on innostunut syömään vähän kaikkea. Silloin on hyvä olla perillä mitä kotona kasvattaa. Minulla itselläni on ollut onni, että omat lemmikit ei koskaan ole syönyt oikeastaan mitään kasveja, ainoastaan tuoreita heiniä ja niitäkin yleensä vain keväisin. Se kai liittyy jotenkin niiden suolistonpuhdistusjuttuihin tai sitten ne vain pitää tuoreen ruohon mausta. :)
Leenan avustuksella löytyi joitakin linkkejä sivustoille joista kasveja voi tarkistaa tarvittaessa. Nämä on Englanninkielisiä
Ja se myrkyllisten kasvien lista ihmisille taasen löytyi TÄÄLTÄ
KATSEET NURMIKOLLE
Täällä meillä ainakin maat on kuivahtaneet viimepäivinä niin paljon, että nurmikollekin voi jo mennä, ilman pelkoa sen tiivistymisestä. Haravoinnin suhteen itse olen yhä edelleen laiska ja haravoin vain lähinnä puista tippuneet oksat pois. Toki jos jotain isoja lehtikasoja ym. olisi vielä jäljellä, niin ne haravoisin hajalleen. Tuonne maahan saa jäädä muut ja parantamaan maaperää ja eliöstöä. Siten levittelen kalkit ja lannoitteet ja siinäpä se sitten onkin tällä haavaa mitä tarvitsee tehdä.
Talvituhoja, paikkauksiin hiljalleen.
Talvituhojakaan ei näytä minun nurmikolla olevan, joten paikkauksia ei tarvitse tänä vuonna tehdä. Jos sinun tarvitsee, niin niiden aika alkaisi olla nyt. Paikkaus itsessään on hyvin helppo homma:
- Haravoidaan kuollut alue puhtaaksi ja mullokselle.
- tykkään lisätä uutta hiekansekaista multaa ( esim kylvöseosta) muutaman sentin vielä lisäksi.
- tasaus ja tiivistys.
- siementen kylvö ( Niksi : sekoita nurmikonsiemenet hienon hiekan sekaan, niin siementen tasainen levittäminen käsin onnistuu paljon helpommin)
- kevyt haravavointi
- kastelu ja kosteana pitäminen kunnes kasvaa kunnolla
- itse tykkään laittaa vielä harson kylvöksen päälle pariksi viikoksi. Otan sen sitten pois kun ”piikit” alkaa näkyä. Näin kosteus pysyy paremmin sekä lämpö ja myös siemenet itää nopeammin, tasaisemmin ja vähemmällä vaivalla.
Helppo homma siis ja lannoittaa ei tarvitse erikseen millään lailla. Näin tehtynä ei yleensä enää juhannuksena erota paikkaa muusta nurmikosta.
KUIVAA – KASTELLAAN AINAKIN
Täällä meillä on ollut nyt hyvinkin kuivaa ja kuivattavaa ilmaa ja näyttää tuo ennuste lupaavan samanlaista ainakin ensiviikon ajan. Yöllä toki mennään pakkasille, mutta eipä se ole niin paha asia, kun tuo kuivuus. Minä ainakin kastelen nyt niin köynnökset, rodot ja nuoret havuistutukset ja saatan antaa kannullisen haaleaa vettä ruusuille myös. Näin niillä on varmasti vettä saatavilla kun heräilevät ja aurinko herättelee niitä muutenkin kasvuun. Ja siis ihan pelkkää haaleaa vettä annan, ei lannoitetta lainkaan nyt.
Kostutetaan pintamaa ensin hyvin ja sitten vasta kunnon kastelu!
Yksi asia, mikä kannattaa ottaa huomioon, etenkin jos paikka on rinteessä. Pintamaa kun on nyt kuivaa, niin jos vesi vain kaadetaan kerralla kasvin juurelle, niin sehän valuu käytännössä kokonaan pois eikä itse kasvi saa siitä mitään iloa. Ensin siis kastellaan sen verran, että pintamaa kostuu kunnolla ja sitten kun maa alkaa imeä vettä, niin annetaan se kastelukannullinen paikkaansa.
IHANA TARINA
Marja-Liisalta tuli näin ihana tarina arjen aidoista iloista ja ennen kaikkea siitä uskosta ja tiedosta, että elämä jatkuu ja aina on hyvä istuttaa se ”omenapuu”.
Hei
Kiitos, kylläpäs olette ihania siellä puutarhalla!
"Posti toi eilen taimipaketin terassille. Pikkumies, alta 4 v., oli toivonut pinkkejä olkikukkia, kun katselimme taimikuvastoa. Yksi lempiväreistä!
Ennen Koronaa (e.Kr.) kävelimme päiväkodista käsi kädessä Helsingissä hänen kotiinsa, jossa isompi pikkumies odotti sillä välin reporankana taudista. Pikkumies käänsi niskansa taivasta kohti ilahtuneena: Mummu, katso, pinkkejä pilviä!
Toivottavasti saamme istuttaa olkikukat yhdessä, jKr. (jälkeen koronan) ja taivaalla seilaa silloin paljon keveitä pinkkejä poutapilviä!"
Terkuin Marja-Liisa
KASVION TEKOON ? Koronakesän kasvikansio! Muisto kesästä jolloin kaikki oli toisin.
Meidän Aino keksi viikolla, että nyt on hyvää aikaa kaivaa vanha kasvio esiin ja päivittää se. Nyt kun on aikaa olla luonnossa ja samalla saa hyvän syyn lähteä luontoon.
Mitäs jos tehtäisiin tämä sama homma oikein porukalla? Perheen yhteinen kasvio? kaverien yhteinen kasvio? Teemakansio? Koronakesän kasvikansio? ihan mikä vain mieleen tulee? Otettaisi tavoitteeksi käydä vaikka kerran viikossa etsintäretkellä ja samalla katsomassa mitä luonnossa milloinkin tapahtuu. Olisi nimittäin syksyllä (kun toivottavasti tämä korona asia ja sen rajoitukset on helpottuneet) upea kasvio kasassa ja sellainen muisto joka varmasti säilyisi arvokkaana vielä lasten lapsillekin, muistona tästä kesästä.
Hyviä linkkejä kasvien tunnistamiseen on esim.
Luontoportti -> TÄÄLTÄ
Miten on, otatko haasteen vastan? Vakavasti eikä rasitteena tätä kannata tehdä (taitaa nimittäin aika monella olla kouluajoilta hiukan ”pakkopullamaiset” muistot tästä kasvion teosta ;) ) vaan rennon uteliaana ja luontoon samalla heittäytyen.
Vaan nyt minä sain kahveet hörpittyä ja lähden tuonne kasvihuoneelle päin. Siellä pääsee kastelemaan, istuttamaan, kylvämään, koulimaan, latvomaan, harventamaan jne. Eli kaikkea ihanaa mitä vain olla voi. Sormet mullassa, linnunlauluja kuunnellen ja rauhallisen touhukkain mielin. Voiko sitä parempaa tekemistä toivoa? No ehkä kesällä ongella olo vetää tälle vertoja, mutta sen aika on sitten kesällä. :)
Illalla mennään sitten kippurahäntien kanssa kuuntelemaan ja katselemaan kevään tuloa ja syömään ne lupaamani herkkuluut. Tosin minä taidan tyytyä ihan vain katselijan rooliin tuossa luun syömisessä… ;)
***************************************
Harjoittele vähentämään vauhtia.
Älä kiihdy äläkä hermoile suotta.
Tee parhaasi ja tyydy tuloksiin.
Pystyt mihin vain jos uskot pystyväsi.
Kunhan vain säilytät malttisi ja huumorintajusi
- Smiley Blanton
***************************************
Kevään kertomaan viikonloppua Sinulle hyvä ystäväni.
Ahkerin, luottavaisin ja innostunein Terveisin
Puutarhurisi
Juha