Punertavaa ja vihertävää huomenta täältä Puutarhalta!
Olihan taivaanranta aamulla melkoisen punasävyinen. Tuosta kun pirtiltä tänne puutarhalle tulin, niin viriävä tuuli ja punainen aamurusko, vihjaa kyllä hyvin vahvasti, että eilisen kaltaista leppoisanlämmintä päivää ei taida olla luvassa. No, eipä se haittaa, ilmat kulkevat kulkuaan ja aina on myrskyn ja sateen jälkeen tullut pouta ja aurinko.
Tämän talven teema on selvästi ilmojen suhteen, että Suomi on nyt hyvin kaksijakoinen, paitsi tuulien suhteen, joita riittää ihan koko maahan ja aika usein toistuvasti. Syy näihin ilmoihin nyt löytyy hyvin pitkälle tuolta pohjoisella napa-alueella poikkeuksellisen pitkään lähes paikallaan ollut polaari- eli napapyörteestä. Se kun ei ole purkautunut tänä vuonna oikeastaan lainkaan ja on vain jäänyt sinne pohjoisnavan ympärille pyörimään. Hyvää siinä on se, että pohjoisennapajäätikkö on vahvistunut reippaasti ja jäätilanne on siellä parempi kuin vuosiin. Tosin pienempi kun se saisi olla, pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Nyt Kyse on sääasiantuntijoiden mukaan ihan normaalista satunnaisesta sääilmiöstä eikä sillä ole isossa kuvassa sen suurempaa merkitystä. Jos haluat lukea lisää tuosta napajäätikkö asiasta, niin esim. TÄÄLTÄ löytyy ihan tutkittua ja ajankohtaista tietoa.
Nyt vain sattuu luonto toimimaan näin tänä talvena. Otetaan siis ihan rauhassa, elellään ilmojen mukaan ja pidetään huoli omissa toimissa, ettei ainakaan lisätä ilmaston muutosta omalta osaltamme. Ja niin kuin olen aiemminkin sanonut, että jos kaikki kasvattaisi samalla lailla kasveja kotona kuin me sinun kanssa, niin maailma voisi paljon paremmin. Niin ilmastollisesti kuin muutenkin.
LEIKATAANKO OMENAPUITA JO NYT VAI EI? VÄLTETÄÄN TURHAA LIIKKUMISTA
Tästä aiheesta puhutaan nyt paljon ja juttelin tästä myös Lotan kanssa viikolla ja oltiin asiasta samaa mieltä. Eli vaikka keväiset ilmat nyt onkin vertaansa vailla ja osassa maata silmut alkavat jo turvota, niin ei nyt kumminkaan hätäiltäisi. Odotellaan nyt mitä tuo maaliskuu näyttää. Jos ei ole tulossa kovempia pakkasia, niin sitten voi kyllä jo leikata. Mutta kun leikkaamisilla ei ole oikeasti mikään kiire, niin mentäisi ennemmin varovaisuus edellä.
Ja on hyvä muistaa, että kesä, etenkin loppukesä on usein paljon parempi aika leikata omenapuita. Etenkin vanhemmat puut kannattaa ennemmin leikata loppukesällä, niin ei tule sitä hillitöntä vesiversokasvuakaan.
Ja täällä meillä ainakin maa on myös niin märkää, että yhtään ylimääräistä kertaa en halua mennä tuonne nyt liikkumaan. Maa vain tiivistyy suotta ja pahat jäljet jää muutenkin. Rauhassa vain katsellaan ja maalaisjärkeä käyttäen puuhastellaan tai ollaan puuhastelematta, mikä sekin on usein hyvä, ellei jopa parempi vaihtoehto. Uuninpankolla kun on hyvä välillä huilailla ja antaa sielun ja kropan levätä. :)
SUOJATAANKO VAI EI? SIPULIKUKAT, JOULURUUSUT, HAVUT, RODOT, jne?
Tämäkin asia puhuttaa nyt paljon. Minä ainakaan en pysty antamaan sellaista täsmäohjetta joka toimisi kaikkien kasvien kanssa ja joka puolella. Olosuhteet kun ovat nyt niin erilaiset ympäri suomen ja ihan kasvupaikoittainkin, jopa samassa pihapiirissä.
Itse en ole suojannut erityisesti mitään. Sipulikukathan kestävät yllättävän hyvin pakkasta, niin kauan kun ovat nousemassa. Kukat eivät sitten niinkään kestä, mutta voiko sille sitten mitään siinä vaiheessa muuta kuin heittää harsoja päälle tai vain toivoa parasta. Itse en kyllä oikein keksi mitään syytä tai tapaa jarruttaa niiden nousemista nyt. Kun maan lämpötila on niille riittävä, niin sieltä ne nousevat, lukee kalenterissa sitten helmikuu tai huhtikuu.
Jouluruusut, kevättähdet ym. kukkii ja nyt monin paikoin ja antaa kukkia vain. Nehän on todella hienoja ja itse ainakin otan niistä vain kuvia muistojen arkistoon, että joskus on tämmöisiäkin talvia ollut. :)
Nuorien havujen ja rodojen suojausta kevätahavia vastaan on myös pohdittu. Sekin on asia, jossa kannattaa katsoa sitä oman pihan tilannetta sekä sääennusteita. Ei tehdä sen takia kun on aina tehty, vaan siksi jos on tarvetta. Täällä ainakaan maa ei ole yhtään roudassa, joten kasvit saavat kyllä vettä haihduttaville kasvustoille, joten sen takia ei ole tarvetta suojata. Myöskään kovia yöpakkasia ei ole luvassa. Ja sitten on vielä se asia, että kun ilmat ovat plussalla ja kiedotaan kasvi huppuun, niin tarjoaako se ennemminkin lisääntymispaikan erilaisille homeille ja kasvitaudeille kuin ilman suojia? Tätäkin puolta asiassa kannattaa pohtia ja ottaa huomioon.
Jos nyt lupaisi oikein kovia pakkasia, niin sitten laittaisin suojia ja saattaisin heittää hiukan lisämultaa tai havuja maasta esiin nousevien versojen päälle suojaksi. Nyt vaikuttaa sille, että en tee mitään vaan jatkan asioiden seuraamista ja sääennusteiden tarkkailua. Ihan varma olen, että kun asioita miettii ja puntaroi hetken terveellä maalaisjärjellä ( vaikka sitten siinä uuninpankolla makaillen) niin hyvä tulee. Jotenkin tuntuu nykyään, että etenkin tuolla somessa saadaan hyvinkin nopeasti turhaa panikointia ja riitaa aikaiseksi näistä asioista. Katsotaan me nyt sinun kanssa kuitenkin ennemmin kasveja ja olosuhteita, kuin sitä ”someruutua” ennen kuin tehdään ( tai ollaan tekemättä) mitään. Eikö vain?
ASUKIT SAAPUVAT PIAN, PESÄPÖNTTÖJEN HUOLTOA
Aikainen kevät on tehnyt myös sen, että muuttolintujen saapuminenkin aikaistuu ja ensimmäiset mustarastaat on jo kuulemma pesineet jo. Noiden linnunpönttöjen kunto olisi siis hyvä tarkastella nyt, että ovat sitten valmiina kun asukkaat tulevat. Itse en nykyään putsaile niitä käytännössä lainkaan, vaan annan niiden olla niin kuin ne ovat. Tarkistan vain, että pöntöt ovat ehjät ja hyvin kiinni paikoillaan. Olen huomannut, että yksikään pönttö ei jää sen takia ilman asukkaita, vaikka en niitä putsaakaan. Eipä niitä kokopuita tuolla metsässäkään kukaan erikseen putsaile. Kyllä asukit sen itse sitten tekee jos on aihetta. Toki leudon talven ansioista esim. lintukirput ovat saattaneet säilyä hengissä pesätarpeissa ja jos nyt haluat pönttöjä putsailla, niin suosittelen laittamaan käsineet käsiin. Tuo lintukirppu nimittäin puree aika ikävästi paljaaseen käteen, jos sattuu kiinni saamaan. Lintukirppuhan ei ole linnuille vaarallinen eikä vaikuta niiden pesintähalukuusen tai onnistumiseen millään lailla.
Ja kun noita pönttöjä kunnostelee ja uusia tekee, niin aika kiva ajatus on se kuinka paljon iloa noista visertäjistä on pitkin kesää, puhumattakaan niiden hyödyistä. Kun ajattelee, että jo pelkästään yksi tiaispariskunta syö kesänaikana n. 30 kg !!! toukkia, niin onhan ne aivan verrattoman hauskoja ja halpoja apulaisia. Voi kesällä itse vain lekotella ja katsella kun toiset ahertavat kasvimaan tuholaisia poimien parempiin suihin ja itse pääsee helpolla. Säästyy aikaa, vaivaa ja satokin pelastuu ilman torjunta-aineita tai muita konsteja. Joten kyllä pönttö jos toinenkin pihapiirissä on enemmän kuin hyvä asia, ihan kaikille. Ja nyt niitä ehtii vielä hyvin tehdä ja ripustella vielä lisääkin. :)
JUURTUMISROUHE – TÄMÄ SINUN KANNATTAA LUKAISTA
Tuosta juurtumisrouheesta ja sen ideasta on myös kyselty, joten kerrataanko mistä siinä on kysymys ja mikä sen idea on.
Lyhyesti:
- On täysin biologinen valmiste, jota esiintyy myös luonnossa vaihtelevia määriä.
- Se on kasveille elintärkeä sienijuuri ( = mykorritsa) joka elää symbioosissa kasvin juurien kanssa.
- Lisäämällä tätä kasvualustaan tehostat siis kasvin juurten hyvinvointia ja sitä kautta koko kasvin kasvua ja hyvinvointia.
- Se taas edesauttaa kasvin kasvua, veden- ja ravinteiden saantia sekä monivuotisilla talvenkestoa.
- Sitä on hyvä käytetään niin kesäkukilla, köynnöksillä, ruusuilla, pensailla ja monivuotisilla.
- Sen lisääminen kasvualustaa parantaa siis kasvin luontaista kykyä kasvaa ja voida paremmin.
- Samoin tämä auttaa kasvia selviämään paremmin erilaisista stressitilanteista ( kuivuus, maan ph arvot, uudellen istus, leikkaus, jne)
- Tämä auttaa myös kasveja maalevintäisiä kasvitauteja ja ankeroisia vastaan
- Usein jo pelkästään tämän lisääminen kasvualustaan tekee ihmeitä kasveille.
HUOM! Normaalisti tätä vain sekoitetaan kasvualustaan, mutta poikkeuksena ovat siemenkylvöt ja sipulikasvit. Ne ei saisi olla suoraan kosketuksissa tähän eli lisää tätä vasta siihen multaan kun koulit taimet.
Annostus on n. 30 g / 50 l multaa
Säilyy kuivassa paikassa vuosia ja ”herää” vasta kun pääsee multaan ja kosteaan.
Meille tätä toimitetaan 50 kg säkeissä, mutta sinulle näitä on pussitettu pienempiin 140 g pusseihin.
Yhden pakkauksen ( 140 g) hinta on 7,50 € ja saat näitä TÄÄLTÄ
Moni on näiden tehon jo oppinut ja jollet ole kokeillut, niin suosittelen lämpimästi. Minusta tämä on yksi parhaita asioita, joita voit kasveillesi tehdä ja ne kiittävät sinua moninkertaisesti.
HANNELEN VINKIT, NIMIKYLTEISTÄ JA SIEMENPUSSEISTA
Hannele lähetti kaksi hyvää vinkkiä liittyen esivalmisteluasioihin. Toinen nimikylteistä ja toinen siemenpussien kätevämpään käsittelyyn.
Hannele kirjoitti:
Koska kevät on kiireistä aikaa ja nyt on vielä rauhallisempaa, niin on hyvä valmistella asioita.
Tässä kaksi minun vinkkiäni:
Vinkki 1. Leikkaan margariinirasioista nimikylttejä. Yhdestä rasiasta kannen kera tulee ainakin 4 kylttiä. Leikataan ”vinoon” jolloin toinen pää uppoaa hyvin maahan ja toinen pää jää leväksi, johon voi vielä liimata tarralapun nimiä ym. tietoja varten. Rasian reunat saa jäädä kiinni kyltteihin, jolloin niistä tulee tukevampia. Tällaisen kyltin saa työnnettyä tarpeeski syvälle maahan, eikä tuulet ja sateet sitten suotta ”kylvä” pitkin pihaa. Paljon parempia kuin esim. maitopurkista leikatut. Jäätelöpurkit on myös liian paksuja leikata.
Vinkki 2. Avaan siemenpussit valmiiksi auki, taitan reunat ja suljen klemmarilla. Kasvin nimet ovat usein pussin yläreunassa ja siksi kirjoitan nimen vielä pussin kylkeen. Alareunasta taas jos pussin avaa, niin usein kylvö ym. tiedot häviää. Nimikyltin voi myös samalla tekstailla valmiiksi ja sujauttaa joko siemenpussin sisään tai klemmarin alle. Siitä se on helppo laittaa sitten kylvöpaikalle, eikä sateet, kastelut, kiire tms. aiheuta ihmetystä, että mitä missäkin kasvaa. Syksyllä sitten vain nimikyltit talteen ja kierrätykseen.
Lämmin Kiitos Hannelelle hyvistä ja käytännön läheisistä vinkeissä. Näitä erilaisia vinkkejä on kyllä aina ihana saada ja toki myös kertoa eteenpäin. Sehän minun ajatus on aina ollut, että yhdessä ollaan enemmän ja kaikki hyvät ideat ja vinkit on tervetulleita ja parhaita kun ne kerrotaan eteenpäin. Eikä huonoja vinkkejä tai huomioita olekaan, ne vain jalostuu eri tilanteissa ja aikaan. Ei niistä ainakaan koskaan mitään haittaa ole. Omaa sisäistä ideapankkiaan kun kannattaa aina kasvattaa, se kasvaa aina korkoa ja synnyttää uusia ideoita :)
SIMENEKYLVÄJILLE - ATAMON VINKKI
Kertauksena tämä atamon vinkki, jos on sattunut unohtumaan. eli jos on yhtään vaarana, että siemenkylvöjen pintamulta alkaa homehtua niin kätevä tapaa estää se on sumuttaa mullan pinta Atamon- säilöntäaineesta tehdyllä seoksella.
- suhde on 1 tl atamonia 1 litraan vettä.
- sumus heti kylvön jälkeen mullan pintaan
- estää homeiden ja sienten kasvun ja turvaa taimien kasvun
Huom! Jos käytät esim. Kookosmultaa tai muuten varmasti puhdasta kylvömultaa, niin tätä Atamon käsittelyä ei tarvitse suotta tehdä!
Kappas vain, se alkoi sitten sateen – ihan niin kuin tuo aamurusko ennustelikin jo. No eipä se haittaa, kaikkea kivaa puuhasteltavaa on nyt täällä puutarhalla muutenkin ja saa olla sateen suojassa kuunnellen kuinka se ropisee kasvihuoneen kattoa vasten. Ja auringon virkaa hoitaa mukavasti nuo ledlamput.
Täällä ollaan kuin paratiisissa - näin sateellakin. <3