HUURTEISTA HUOMENTA PUUTARHALTA
Puutarhuritkin lomailevat.. Viime viikolla lomalle lähtiessään Juha oven raosta huikkasi meille toimistotarhureille, että kirjoittakaahan sitten ensi viikolla perjantaiposti. Siinä sitä on haastetta kerrakseen, kun yrität täyttää Juhan ylisuuret saappaat siten, että te kerholaisetkin viihtyisitte parissamme postin loppuun asti.
Aamulla sälekaihtimet aukaistessani vastassa oli värikäs auringonnousu ja valkoinen maa. Pakkasta oli huimat -5,5 astetta, maa oli vetänyt kuuraan ja ruskaiset puut kimaltelivat auringon noustessa kirkkaalle taivaalle. On tämä kummallista aikaa tämä syksy, miten joutuin tuo säätila muuttuu. Aurinko nousi kirkkaalle taivaalle, mutta hetkeä myöhemmin, kun suunnistin kohti autoa, oli taivas verhoutunut punasävyisen pilviverhon peittoon, näyttävä näky tämäkin.
Lokakuinen puutarha
Pihalla ja puutarhassa riittää tekemistä myös lokakuulla. Pakkasyön palelluttamat kasvit kerätään pois, ruukut ja vesiastiat pestään ja viedään varastoon varttumaan seuraavaa kevättä, kasteluletkut tyhjennetään ja kuljetetaan nekin säilöön. Työvälineet kannattaa myös pestä ja puunata, on sitten keväällä mukavampi aloittaa pihatyöt puhtaalta pöydältä.
Lehdet eivät ole vielä muutamista pakkasenpuremista huolimatta varisseet, joten haravoimaan emme ihan vielä pääse, mutta lehtikompostin kehikot/pohjat voit jo valmiiksi valmistaa. Kun on aika tarttua haravaan, ollaanhan niitä huolettomia haravoitsijoita ja jätetään vähän lehtiä myös maan matosille ruoaksi ja nurmikolle ravinteeksi.
Mikäli kuulut meihin, jotka tykkäävät siivota perennapenkit jo syksyllä, niin malttakaamme vielä hetkinen ja vartutaan, että lehdet kellastuvat tai paleltuvat, tämän jälkeen harkitaan vasta alasleikkuuta. Ja mikäli perennapenkit jäävät oman onnensa nojaan, ei syytä huoleen, perennat eivät siitä kärsi, ennemminkin ehkä tykkäävät.
Perennoiden istutuskausi on parhaimmillaan käynnissä. Vaikka muutamia pakkasöitä onkin jo ollut, ei se vielä haittaa istutustöitä, nämä pienet yöpakkaset kun eivät ole jäädyttäneet maata, ainakaan istutussyvyydeltä. Perennoita voidaan siis huoletta istuttaa vielä jokunen viikko.
Olemme viime viikkoina saaneet kyselyitä, kuinka nämä juurakot sitten istutetaan. Tässä pienen pieni kertaus; muokkaa maa huolella riittävän syvältä ja laajalta alueelta, laita juurakko istutuskuoppaan siten, että oikaiset juuret suoraksi, peitä juurakot siten, että kasvupisteen päälle tulee muutamia senttejä multaa. Mikäli multaa tulee hivenen liikaa, ei siitäkään haittaa ole, kyllä ne alut keväällä parin ylimääräisen multasentinkin alta puskevat lävitse. Tiivistä multa hellävaroen, kuitenki niin, ettei juuriston alle jää tyhjää tilaa vaan kaikki juuret saavat oman osuutensa mullasta.
Talvisuojat. Pakkasyöt houkuttelevat kovin jo laittamaan arimmille kasveille talvisuojia, mutta maltetaan mielemme ja jarrutellaan vielä kotvanen talvisuojien laittoa. Toki, jos iltauutisissa kerrotaan, että yöksi on tulossa hallaa, voit käydä heittämässä arkojen kasvien päälle harson tai vaikkapa kerroksen sanomalehtiä suojaksi, mutta muistetaanhan, että nämä väliaikaiset suojat poistetaan päivän lämmettyä. Varsinaiset talvisuojat; havut, talvetusturve, lehdet, pakkaspeitot sun muut talvisuojat laitetaan paikoilleen vasta sitten, kun maan pinta on hivenen kohmettunut. Näin säästytään siltä, ettei suojien alle jää kosteutta, eivätkä erilaiset pöpöt ja itiöt pääse pesiytymään kasvustoon. Myös liian lämpimällä suojat voivat aiheuttaa sen, että kasvit innostuvat lämmöstä kasvamaan ja tietäänhän sen, mitä sitten tapahtuu, jos syksyllä kasvi kasvuun innostuu. Tällöin talvehtiminen on miltei menetetty, suojista huolimatta.
Kasvihuone on myös hyvä ottaa käsittelyn näin lokakuulla, pääset sitten keväällä suoraan istutustöihin, kun sää sen vain sallii. Tyhjennetään huoneesta pois kaikki kasvillisuus, rikkaruohoja myöten. Mikäli huoneeseen on jäänyt ruukkuja ja työvälineitä, pestään ne ja siirretään varastoon (mikäli et käytä kasvihuonetta varastona). Tyhjä huone onkin sitten pesua vaille valmis. Pesuun sopii parhaiten kuuma vesi, halutessasi voit lorauttaa tilkan mäntynestesaippuaa veteen, näin pesutulos entisestään paranee. Ja ollaanhan sitten tarkkoja pesun kanssa ja puunataan myös ne vaikeimmatkin kohdat, eikä vain laajoja pintoja. Talven pakkaset pitävät huolen sitten lopullisesta desinfioinnista.
RUUSUKAALIVIIKKO
Ensi viikolla vietetään ruusukaali- eli brysselinkaaliviikkoa. Tämä pieni keräkaalin näköinen kaali on parhaimmillaan juuri syksyllä, sillä tämä hassusti pieniä kaalinkeriä vartta myöten kasvattava kasvi kestää jopa pikkupakkasen. Ruusukaalit, kuten muutkin kaalit ovat todellisia terveyspommeja, muihin kaaleihin verrattuna ruusukaali on myös poikkeuksellisen kuitupitoinen. Ruusukaali jakaa maullaan monen mielipiteen ja usein kuuleekin sanottavan, että se maistuu kitkerältä, ei kiitos. Oikein valmistettuna ruusukaali on kuitenkin mitä mainioin lisuke esim. vahvoille liharuoille, kuten porolle, hirvelle ja lampaalle. Mikäli ruusukaali on sinullekin uusi tuttavuus, rohkaise mielesi ja tutustu ruusukaaliin ruusukaaliviikon kunniaksi. Itsekin lukeuduin heihin, jotka hivenen ruusukaalille nikottelivat, mutta ”rohkea rokan syö” ja otin härkää sarvista ja testasin Karamellisoidut ruusukaalit ja yllätys oli myönteinen, niistähän tuli hyviä.
Tässä sinullekin ohje, jolla valmistin ruusukaalit.
Karamellisoituihin ruusukaaleihin tarvitset:
- rasiallisen ruusukaaleja
- oliiviöljyä puolisen desiä
- hunajaa ruokalusikallisen verran
- ripaus suolaa
Ja näin helposti valmistus tapahtuu. Leikkaa kaaleista kannat siisteiksi, kuori tarvittaessa päällikerros pois. Kiehauta suolavedessä viitisen minuuttia, jäähdytä lävikössä ja kuivaa kevyesti. Isoimmat kaalit kannattaa halkaista. Kuumenna pannussa öljy ja hunaja, lisää mukaan kaalit. Laita leikattu pinta pannuun päin, paista kaaleja niin kauan, että kaalit saavat väriä. Halutessasi voit ottaa toisellekin puolen väriä. Mausta lopuksi oman maun mukaan. Itse lisäsin paiston loppuvaiheessa sekaan valkosipulihakkelusta ja hivenen mustapippuria. Syö sellaisenaan, salaatin seassa tai lihan lisukkeena.
Nämä maukkaat, hivenen makeahkot ruusukaalit sopivat mainiosti esim. hirvikäristyksen lisukkeeksi. Hirvikäristyksenohjeen löydät ensi vuoden Puutarhurin seinäkalenterista, joka tuttuun tapaan sisältää puutarhuri Juhan ajankohtaisia vinkkejä jokaiselle kuukaudelle sekä kerholaisten ottamia valokuvia. Pienenä lisukkeena kalenterista löytyy nyt myös kuukausittain ruoka- tai leivontaohje, kerholaisten satoa nämäkin.
KUMISAAPPAAT JA VÄHÄN MUUTAKIN SATEEN SUOJAA
Kumisaappaat, nämä jokaisen tuntemat jalkineet, joita ammoisina aikoina pidettiin ainoastaan maalaisten menopeleinä ovat saaneet aivan uuden maineen. Me puutarhassa, pihapiirissä ja metsissä samoilevat ihmiset olemme aina tienneet, kuinka loistavat menopelit saappaat ovat. Pikkuinen kaste nurmikolla tai isompikaan rankkasade ei menoa haittaa, jalat pysyvät kuivina ja olo lämpimänä viileämmälläkin säällä. Nyt nämä maan mainiot menopelit ovat saaneet vihdoinkin arvostusta ja Suomen ensimmäistä Saapaspäivää vietetään tulevana torstaina 11.10. Saappaat eivät enää ole vain luonnossa liikkujan menopelit, vaan yhtä lailla ”kumpparit” voi kiskaista jalkaan kaupunkireissullekin. Satoi tai paistoi, laittakaamme torstaina saappaat jalkaan ja lompsitaan niillä nauttien ajatuksesta, ”jalkani pysyvät kuivana, vaikka sade minut yllättäisikin”.
MENNÄÄN METSÄÄN
Parhaillaan käynnissä olevan Mennään metsään –kampanjan tavoitteena on saada meidän maan mainiot jokamiehenoikeudet Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Koska Unescon kulttuuriperinnön listoille on vaikeaa päästä, tällä kampanjalla pyritään keräämään mahdollisimman paljon metsäkäyntejä ja näin pyrkiä suojelemaan meidän omia jokamiehenoikeuksia. Mennään metsään -kampanjasta voit lukea lisää TÄÄLTÄ ja samalla merkata oman metsäkäyntisi laskuriin ja näin tukea pääsyä Unescon listoille. Pidäthän kiirettä, sillä kampanja on loppusuoralla ja päättyy sunnuntaina 7.10.
Meidän jokamiehenoikeudet ovat maailmassa omaa luokkaansa ja niistä kannatta pitää kiinni. Saamme marjastaa, sienestää, kalastaa, pulahtaa uimaan ja tarvittaessa leiriytyäkin alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua. Mikä onkaan hienompaa, kuin istahtaa jakkaralle järven rannalle, heittää mato-ongen siima veteen ja seurata, veikö katoavan kohon veden alle ahven vaiko särki.
Hyvää viikonloppua sinulle puutarhaystävämme!
Nautitaan pimenevistä syysilloista, takkatulen loisteesta ja kynttilänliekkien lepatuksesta.
Toimistopuutarhuri
Pirre