Aavistuksen syksylle tuoksuvaa huomenta täältä puutarhalta.
Voi että minä sitten Rakastan näitä syksylle tuoksahtavia aamuja. Vaikka kesässä ei mitään vikaa ollutkaan, mitä nyt ”pikkuisen” enemmän kastella sai, niin olihan se upea. Silti näissä hiukan viilenevissä, kostean raikkaissa aamuissa on jotain josta pidän ihan mahdottomasti. Nytkin kun aamulla tulin pirtistä ulos, niin piti oikein useamman kerran vetää keuhkot täyteen tätä raikkautta. Pistää silmät kiinni ja antaa tuon hyvän olon tunteen virrata läpi kehon, aina sieluun asti.
Ei juuri tämän parempaa aamua olla voi. Metsään olisi kovasti tehnyt mieli mennä, mutta tulinpa ensin kirjoittamaan sinulle ja hoitamaan kukat. Illalla menen sitten taas katsomaan kippurahäntien kanssa, millaista satoa metsä tänään tarjoaa.
MUSTIKOITA LÖYTYY JA HYVIÄ, MISTÄ JA MITEN MINÄ PUHDISTAN NE
Tosiaan nyt viimeviikolla löysin vihdoin paikan missä oli mustikkaa ja reilusti. Pitkin kesää olen saanut ämpärillisen sieltä toisen täältä, mutta sellaista huippupaikkaa ei ollut vielä tullut eteen vaikka kuinka ”varmat” paikat olen käynyt katsomassa. Marjoja on kyllä ollut, mutta melkein aina kesken kuivahtaneita. No nyt löytyi hyviä, ovat saaneet kasvaa varjossa ja kypsyneet vasta nyt. Paikka oli sellainen pieni mäki, jonka päällä oli sellainen hiukan kosteampi alue ja päällä sellainen reilu viidenmetrin taimikko. Ensin näytti ettei sielläkään ole kuin kuivahtaneita marjoja, mutta kun menin syvemmälle taimikkoon, niin johan alkoi marjoja löytyä ja ihan mahdottoman hyviä.
Kerääminenkin oli helppoa (koneella toki) kun marjaa oli paljon ja osa lehdistä jo tippunut pois. Toki mukana tuli roskiakin, mutta se ei haitannut yhtään. Ämpärillisen putsaamisessa kun menee nykyään vain vartin verran. Jokaisella on varmasti omat keinot, mutta minä olen tehnyt näin:
- Kun tulen metsästä, levitän marjat heti näihin laatikoihin ohueksi kerrokseksi kuivahtamaan.
- Seuraavana päivänä heilutan hiukan laatikkoa, jolloin suurimmat roskat nousevat esiin ja otan ne käsin pois.
- Sitten vain marjat tämän pölynimuri puhdistajan läpi ja käytännössä marjat on niin puhtaita, että voin laittaa ne suoraan pusseihin ja pakkaseen.
Pari niksiä mitä olen huomannut tuon imuriputsarin käytöstä.
- Käytän vanhaa imuria, josta otan pölypussin pois ja jätän vain tuon ”vaahtomuovi” suodattimen paikalleen, ettei koneeseen mene roskia suotta.
- Marjat on hyvä olla pintakuivia
- Valuttelen marjat hiljalleen suppiloon tasaisena virtana.
- Katselen aluksi, että vain puhtaita marjoja tulee ulos ja säädän imutehon sen mukaan. Nyt sai olla melko täysillä.
- Kuuntelen myös imuria ja imuääntä. Se jos muuttuu, niin selvitän syyn. Yleensä ei ole ongelmia, mutta jos on, niin melkein syy on aina tuossa kohdassa jossa letku on kiinnitetty suppiloon. Siinä on pieni kaulus ja se saattaa alkaa keräämään roskia, etenkin havuneulaset jää siihen joskus poikittain ja alkaa kerätä muita roskia jolloin imuteho laskee ja roskia alkaa tippua puhtaiden marjojen mukana ämpäriin. No se on helppo ottaa auki ja napata roskat pois, siinä menee ehkä viisi sekuntia. :)
Näin helposti olen tosiaan puhdistanut mustikat ja puolukat jo vuosia ja entinen ”ei niin kiva homma” on nykyään ”helppo pala kakkua”, niin kuin ne sanovat.
Niin ja nuo imuriin menneet roskat kannattaa poistaa heti pois ja jättää luukku auki. Sinne kun menee, etenkin mustikoissa, aina sen verran marjoja, että se muuten kosteaksi ja seuraavalla kerralla voi vastassa olla hiukan ikävämpi yllätys.
TAISTELUA HIRVIKÄRPÄSIÄ VASTEEN, PARI TOIMIVAA KIKKAA
Hirvikärpäsiä ainakin täällä meilläpäin on ihan mahdottomasti tänä vuonna, ehkä enemmän kuin koskaan. Vaan kyllä niidenkin kanssa pärjää kun pikkuisen varustautuu.
Hupullinen ja helmat housuihin työnnettynä hirvikärpästakki toimii aina, mutta jotenkin sen hupun kanssa ei ole kiva kulkea ja kuumakin tulee, joten uusia keinoja on tullut kokeiltua.
Tätä testattiin tällä viikolla, äläkä nyt naura, tuossa on tosiaan Stay up sukkaa päässä. Hiukan nolollehan se näin miehestä tuntui, mutta pahuksen hyvin toimi
Toisena päivänä testasin teippiniksiä. Eli laitoin ilmastointiteippiä takin hartioihin niin, että liimapinta jäi ulospäin ja se toimi myös todella hyvin. Siihen jäi nuo iljetykset hyvin jaloistaan kiinni, kun niskaan yrittivät mokomat kiivetä. Ja jos edellisenä iltana sain kerätä niitä kymmeniä pois niskasta, niin tuon teipin kun laitoin, niin vain kolme pääsi niskaan asti. Hylkäsin stay upin ja teipillä menen nyt.
Kokeilu jatkuu tänään tuon kaksipuoleisen teipin kanssa, siitä ensiviikolla.
SINULLA VINKKEJÄ? KERRO IHMEESSÄ OMASI!
Olisko sinulla muita vinkkejä, joilla olet pärjännyt hirvikärpäs taistelussa. Olisi kiva kuulla ja kertoa muillekin, kun eihän me nyt hirvikärpästen takia kotiin jäädä. Etenkään nyt kun metsä tarjoilee parastaan, niin satoa kuin sielunhoitoa. <3
HÄRMÄ ISKEE, KEINOJA SILLE
Tuttu juttu näin syksyllä on härmä, josta jo aiemminkin kesällä oli puhetta. Etenkin vanhemmat syysleimu lajikkeet ovat sille herkkiä. Itse olenkin valinnut nykyään syysleimut paitsi kukinnan, myös tuon härmänkestävyyden kannalta hyvät lajikkeet. Niistä parhaat olen koonnut TÄNNE
Mutta kyllä tuon härmän kanssa pärjää, vaikka tekeehän se kasveista äkkiä hyvin ikävän näköisiä.
KONSTEJA HÄRMÄN TORJUTAAN JA ENNALTAEHKÄISYYN
- Härmä viihtyy ja leviää kosteassa ilmassa -> Pidetään kasvusto ilmavana, etenkin alaosista, jolloin ilma kiertää ja kasvien lehdet pysyvät kuivina ja kuivuvat myös nopeasti kastelun jälkeen.
- Sumutellaan ja kastellaan niin, että kasvusto ehtisi kuivahtaa ennen yötä.
- Heti kun havaitaan härmäisiä lehtiä, niin poistetaan ne ja viedään kauas pois. Voit kompostoida ne, mutta kannattaa peittää ne heti kuivikkeella, etteivät sienet pääse ilmaan.
MIKSI PERENNOJEN, PENSAIDEN SYYSISTUTTAMINEN ON SUOSIOLLISTA JA VIISAAN VALINTA? MONTA HYVÄÄ SYYTÄ
Vielä muutama vuosikymmen sitten syysistutuksia pidettiin vain syysipuleille mahdollisena, vaikka samaan aikaan ammattipuutarhurit istutti monivuotisia perennoja ja pensaita jopa enemmän kuin keväällä. No nykyään asiat on onneksi muuttunut ja syksyisin osataan istuttaa jo lähes kaikissa pihoissa. Miksi syysistuttaminen on sitten niin fiksua? Syitä on monia ja ne ovat aivan luonnollisia.
- Edullisia – ne ovat kasvaneet kesällä ilman lämmityskustannuksia, eikä niihin tule varastointi kustannuksia.
- Tuoreita – Ne siirtyvät suoraan kasvatuspelloilta uuteen kasvupaikkaan ilman varastostressiä.
- Helppohoitoisia – niitä ei tarvitse juurikaan hoitaa, istuttaa vain. Levossa oleva juurakko ei tarvitse käytännössä mitään, astiataimetkin vain korkeintaan istutus kastelun, yleensä ei sitäkään.
- Valmiiksi oikeassa kasvurytmissä – Ne heräävät keväällä ilmojen mukaan ja ovat heti oikeassa kasvurytmissä, jolloin ne myös asettuvat seuraavana vuonna oikeaan aikaan lepoon ja niistä on iloa vuosia.
- Helpottaa kevätkiireitä – keväällä on muutenkin kiire, niin nämä on jo valmiiksi hoidossa.
- Ehtii hyvin – syksyllä istuttaminen ei ole niin päivän päälle, riittää kun maa on sulaa. Parempikin jos ei istuteta liian aikaisin lepotilassa olevia kasveja.
- Laaja valikoima – syksyllä on yleensä kaikkia lajikkeita ja erikoisuuksia saatavilla, keväällä ne on jo usein loppuun myyty.
Eli syysistuttaminen on todella fiksua. Monille kasveille syksyllä istuttaminen on paljon kevätistuttamista parempi vaihtoehto. Ja nyt kun kelitkin suosivat, niin eiköhän pistetä paikat koreiksi porukalla, minä ainakin teen niin. On sitten keväällä kivempi keskittyä oikeasti kevät istutettavien ja kylvöjen huolehtimiseen, eikä kaikki kaadu päälle samaan aikaan. Puutarhatöistä kun on ihan lupa nauttiakin… ;)
AIDAN ISTUTTAMINEN MIELESSÄ, NYT ON HYVÄ TILAISUUS
Oletko ajatellut uusia tai tehdä kokonaan uutta aitaa? Nyt minulla olisi sinulle hyvä tilaisuus. Hyvä ja kokenut kollegani Erkki nimittäin teki meille laadukkaan erän marja-aronian aitataimia. Ne on jopa leikattu kahteen kertaan, paremman haaromisen takaamiseksi (normaalisti niitä ei leikata kertaakaan tai korkeintaan kerran) ja ovat jo 2-vuotiaita taimia.
Paitsi helppohoitoisena ja nopeakasvuisena aitana, saat siitä erittäin terveelliset marjat ja upean syysvärityksen pihalle. Ei me suotta tätä Erkin kanssa suositella nyt!
Toki näitä voi istuttaa normaaliin tapaan myös yksittäispensaina.
Vaan nyt lähden putsaamaan eiliset mustikat ja illalla lähden kippurahäntien kanssa keräämään lisää. Soma, tuo pikku prinsessa, on muuten ihan mahdottoman kiva kaveri tuolla mustikka metsässä. se syö puskista mustikoita, kuin lehmä uutta heinää. Fiksu koira, tietää mikä on terveellistä.:) Ensimmäiset kantarellitkin löysin jo ja varmaan nuo sateet teki sen, että kohta saa kerätä niitäkin pakkaseen, nyt menee vielä suoraan pannulle. Puolukat on vielä hiukan raakoja kerätä, mutta kivan kirpeän maun niistä saa suuhun jo nyt.
--------------------------------------------
Jos haluat että Jumala vierailee lähelläsi usein,
perusta puutarha, vaikka aivan pieni.
Katso, yksi yö ja kurkku on jatkanut paitaansa,
yksi aurinkoinen hetki, ja unikko on avannut silmänsä perhosen istua.
- Eeva Heilala
-------------------------------------
Ihanan raikasta syyskuun ensimmäistä viikonloppua sinulle hyvä ystäväni
Toivotteleepi, hurmioitunut
Puutarhurisi
Juha