Pirteää ja juhlavaa huomenta täältä puutarhalta.
Ihan ensimmäiseksi sai aamulla ottaa lakin pois päästä ja vetää siniristilippu salkoon veteraanipäivän kunniaksi. Tämä on niitä päiviä, kun tunnen suurta kiitollisuutta ja nöyrää mieltä tästä kaikesta mitä ympärilläni on. Etenkin jos ja kun lukee uutisia maailmalta, niin kyllä meillä on asiat aivan mahdottoman hyvin. En uskalla edes ajatella kuinka ne olisi, jos aikoinaan olisi toisin käynyt. Minulle ainakin on jokapäiväinen kunnia-asia vaalia sitä perintöä ja uhrausta, jonka esivanhempamme aikoinaan tekivät meidän hyväksemme.
MUOVISISTA KASVULAATIKOISTA VIELÄ
Viimeviikolla kirjoitin muovisista saaveista ja ämpäreistä, joiden käyttöä olisi hyvä välttää syötävien tuotteiden kasvatuksessa. Rädyn Ella oli ottanut asiaa vieläkin tarkempaan syyniin ja sain
Ellalta oheiset terveiset:
Hei Juha, perjantaipostiisi liittyen tutkin asiaa hiukan enemmän ja alla kysymykseni ja vastaus, jonka sain.
Kysymys: (Ella Räty)
Pitääköhän seuraava puutarha-keskustelupalstoilla esitettävä väite paikkansa? Väitetään että ns. mustista laastinsekoituspaljuista (yleensä pvc-muovia) liukenee multaan ja sitä kautta kasveihin haitallisia aineita, kuten kovetinaineita? Keskusteluissa taas suositellaan ravintokasvien viljelyyn PP-muovista tehtyjä kierrätettäviä astioita. Pitääkö viljelylaatikoiden tms. olla jotain elintarvikemuovia?
Vastaus: (Muoviteollisuus ry)
Nyt taitaa olla urbaania legendaa aika sakeasti ilmassa. Ne laastipaljut, joita itse olen rautakaupoissa tavannut ovat kyllä olleet ruiskuvalettuja polyolefiinituotteita (PE,PP, yleensä kierrätettyä). Yhtään tällaista PVC-tuotetta ei ole Suomessa silmiini osunut. Kovetinainetta noissa missään ei kyllä käytetä ja koko käsite on tässä vähän outo. PVC:ssä voisi olla pehmittimiä, mutta ei siitä oikein silloin edes laatikkoa saa tehtyä, ennemmin siitä tulisi säkki tai kassi. Viljelyyn käytettävien laatikoiden ei edellytetä olevan elintarvikekontaktiin hyväksyttyjä, joskin tosiaan moni niitä vaatii ja hankkii varmuuden vuoksi kait lähinnä. Laastipaljua kun ei ole valmistettu viljelylaatikoksi ja puhtaassa joskin paljon kalliimmassa elintarvikekontaktimuovilaatikossa voi kuljettaa myös valmista satoa huolettomammin.
Tämän enempää minä en asiasta oikein osaa sanoa ja tehdä, siihen ei tietoni riitä. Mutta suosittelen kumminkin pelaamaan varman päälle ja käyttämään varmasti hyviä ja puhtaita kasvulaatikoita, olkoon ne sitten tehty muovista, puusta, jne. Itse käytän esim. lihalaatikoita, jos astioissa kasvatan. Puhtaita, kestäviä ja reiät ylimääräiselle vedellekin valmiina. ;) Ja normaalilla, terveellä puutarhurin järjellä kun nämäkin astia-asiat ajattelee, niin taas pärjää hyvin. Eikä tule suotta turhia panikointeja.
KUU KÄÄNTYY MAANANTAINA, ALKAA LEIKKUU- AJAT
Vappuna kuu on täysi ja vaikutus kääntyy alakuun puolelle. Se tarkoittaa sitä, että on taas hyvä aika leikata niin pensaat (marja- ja koriste), puut, omena-, koriste- kuin polttopuut. Mahlaavuotavia puita ei kuitenkaan leikata nyt, nehän me leikattiin vasta kesällä tai syksyllä.
Omenapuidenleikkaaminen on aina paljon kysytty asia ja sen selittäminen kuvin ja sanoin on aina oma taiteenlajinsa, mutta videoiden avulla paljon helpompaa. Tässä pari hyvää.
- Nuorenpuun rakenneleikkaus ( Lotta) löytyy TÄÄLTÄ https://www.youtube.com/watch?v=GqEEv9VhdKE
- Vanhemman puun leikkaus taas TÄÄLTÄ https://www.youtube.com/watch?v=HM7Q0KEEw40&t=3s
Ja kun hakuun kirjoittaa ”omenapuun leikkaus” niin paljon lisää videoita tulee esiin. Videoita katselemalla ja omia puita ihmetellen varmasti onnistut. Tärkeintä leikkaamisessa on aina maltti ja tolkku. Vähän vuodessa ja harkiten, leikattua oksaa kun ei enää takaisin saa. Vanha puusepän ohje ” mittaa kahdesti, sahaa kerran” pitää tässäkin hyvin paikkansa.
KEVÄT TULEE NYT HITAAMMIN, MIKÄ ON HYVÄ ASIA
Toki kauniin lämpimät ja aurinkoiset päivät ovat aina ihania, mutta kasvien kannalta hiukan hitaammin tapahtuva siirtyminen kohti kesää ja kasvukautta on parempi. Etenkin kun syksy oli niin märkä ja talvi kova, niin routaa on hyvinkin eri tavoin ja kerroksissa, jopa ihan samassa pihapiirissä. Joten ei hätäillä ja murehdita viilentyneitä ilmoja suotta, hyvin ja ajallaan tämä kevät tässä etenee. Ja valonmäärä lisääntyy kumminkin päivittäin. :)
VETTÄ ON TULLUT, MUTTA PITÄISIKÖ SITTENKIN KASTELLA?
Helposti tulee ajateltua, että nyt kun ilmat ovat viileitä ja vettäkin sadellut niin kasveja ei tarvitse kastella. Vai olisiko hyvä sittenkin kastella, etenkin köynnöksiä ja nuoria havu- ja rodo- istutuksia? Niiden juuret ei välttämättä olekaan vielä niin syvällä maassa ja voi olla vielä osin jäässäkin. Muutama kastelukannullinen vettä tekisi niille kyllä hyvää ja varmistaisi vedensaannin nyt jo.
LISÄSITKÖ SYKSYLLÄ TURVETTA? OTETAAN POIS NYT
Jos lisäsit syksyllä monivuotisille talvehtimisturvetta, niin se on hyvä poistaa nyt heti kun maa on vapautunut lumesta. Se nimittäin eristää myös maan lämpenemistä ja pitää suotta maan ja juuret jäässä. Itse en ole käyttänyt talvehtimisturvetta enää vuosiin. Istutan ennemmin kasvit syvälle, vettä läpäisevään maahan ja sellaisia lajikkeita jotka pärjää. :)
KEVÄTRUISKUTUSTEN AIKA
Alkaisi olla nyt kohdillaan. Sehän tehdään ennen kuin silmut aukeaa, mutta lämpötila pysyy plussan puolella. Kevätruiskutehan ei ole mikään ”myrkky” vaan idea on kuorruttaa silmut kevyellä vahalla, jolloin niissä talvehtineet tuholaiset kuolee ennen silmujen avautumista. Siksi se tulisi tehdä näinä aikoina.
VAPPUNA PERUNAT ITÄMÄÄN
Sanoi pappakin aina eli näitä aikoja on hyvä nostella laariperunat itämään. Ovat sitten sopivasti idullaan, kun istutushommiin pääsee. Jos jostain syystä iduista meinaa tulla liian pitkiä, niin viemällä perunat n. + 6 asteeseen, silmut menevät lepoon, mutta eivät kasva. On sitten heti vahvalla kasvulla, kun pääsee maahan.
SOME TUO PAINEITA, STRESSIÄ JA ONNISTUMISEN PAINEITA – ILOITSE ENNEMMIN JA OLE OMA ITSESI
Seija kirjoitti minulle tärkeästä pointista:
Etenkin näin keväällä tuntuu sille, että monella tulee stressiä ja paineita siitä, kun kaikki postailee toinen toistaan hienompia istutuksia, reheviä taimia, ensimmäisiä tomaatteja, kassi tolkulla hankittuja taimia, jne. Minullekin tuli joskus,vaan ei enää. Ryhdyin miettimään, että heiluttaako nyt koira häntää vai häntä koiraa? Päätin, että koira häntää. Iloitsen ahkerien harrastajien puolesta ja teen itse omat juttuni omaan tahtiin – kunnon, ajan ja varallisuuden mukaan. Ja nykyään on kiva seurailla kaikkia julkaisuja ihan eri silmin, iloiten – ei stressaten.
Minusta Seijan asenne on juuri oikea ja meille kaikille sopiva. Tehdään omia juttuja ja iloitaan toisten onnistumisista. Ja muistetaan välillä juoda kuppi kaffetta ja kuunnella linnunlauluakin, eikö vain? J
MITÄ NURMIKOLLE NYT – EI MITÄÄN !
Heh, oikein itseäkin hymyilytti vastaukseni kun kysyttiin, mitä nurmikolle pitää talven jälkeen tehdä. Eli minun nurmikko on ainakin vielä niin märkä, että en mene sitä suotta tallomaan tiiviiksi ja pilalle. Annan sen kuivua ihan rauhassa ja sitten keräilen suurimmat risut pois ja annan kevät lannoituksen. Myöhemmin sitten katson tarviiko paikkailla tai muuta. Kovin paljoa en myöskään nykyään keväisin haravoi. Ensimmäisen leikkauskerran jälkeen silppu häviää nurmikolle ruuaksi ja muuttuu mullaksi kesän aikana. Tuoreen ruohosilpun kyllä keräilen sitten alkukesän aikana talteen. Se kun on kasvimaalle ja valkosipuleille ihan kullanarvoista tavaraa.
MITKÄ KUKAT SITTEN KÄYVÄT LEIKKOKUKIKSI?
Tekisi mieli vastata, että melkein mitkä vain, mutta toki jotkut paremmin kuin toiset. Tärkeää on ehkä enempi niiden hyvä kasvukunto ja se, että kaikki lehdet poistetaan siltä osin kun ne ovat maljakossa. Mätänevät lehdet pilaa veden nopeasti huonoksi ja haisevaksi. Itse laittelen tosiaan pitkin kesää maljakkoon lähes kaikkea mitä käteen sattuu. Oletko ajatellut että esimerkiksi miljoonakelloamppelista voi hyvin latvoa oksia maljakkoon? Ne kestävät pitkään ja samalla se lisää amppeliin tulevien versojen määrää. Eli kun latvot, niin älä heitä latvoja pois, tee niistä uusia pistokkaita tai laita maljakkoon. :)
Vaan nyt lähden juomaan kupposen kahvetta, samalla lipun liehuntaa katsellen ja ajatukseni tähän vapaaseen ja upeaan maalaismaisemaan luoden. On tämä hieno maa ja sellaisena se meidän tulee pitääkin. Myös tuleville polville perintönä säilyttäen.
--------------------------------------------
- Maan ihmiset, pikku prinssi sanoi, -kasvattavat jopa viittä
tuhatta ruusua yhdessä kukkatarhassa … eivätkä kuitenkaan
löydä, mitä etsivät …
- Eivät löydä, vastasin …
- Ja kuitenkin he voisivat löytää etsimänsä yhdestä ainoasta
ruususta tai tilkasta vettä …
- Aivan oikein, vastasin.
Ja pikku prinssi lisäsi: - Silmät ovat sokeat. Pitää etsiä
sydämellä.
- Antoine de Saint-Exupéry, Pikku Prinssi