Perjantaipostini aiheita tänään mm:
- Kevät suosii – ensimmäiset taimet valmiita uusiin koteihin
- Juhannusperunat mielessä – siemenperunat valoon nyt
- Näin onnistuu juhannusperunojen kasvatus ämpärissä – helppoa ja hauskaa. 🥔☀
- Ilmastokatsaus helmikuulta valmis – kuukauden kylmintä oli Savukoskella – 39,6 astetta ja lämpimintä + 7,3 astetta, mutta arvaatko missä? katsopa, voit yllättyä. Minä ainakin yllätyin. 😮
- ”Masa-myyrä” oli taas iskenyt talven aikana. Ei hätää, helppo tapa korjata kuntoon, jopa vielä komeammaksi kuin ennen. 👍🙋♂️
- Kastelukiteistä taas ”sometietoja” – totuus ja pyyntö.
- Kevätlannoitukset – ei ihan vielä, mutta varautua on jo nyt hyvä.
- Kukkasipulit tarvivat myös voimaa, katsotaan miksi ja mitkä ovat parhaat tavat.
- Tuliketut juoksenteli viikolla upeammin kuin aikoihin.
Kevään tuoksuisia terveisiä täältä Puutarhalta !
Tänään se onkin sitten päivä jo yötä pidempi. Ja ai että miten ihanasti tuo aurinko on paistanut koko päivän. Ilma suorastaan tuoksuu keväälle. Muuttolinnuistakin on kottaraiset ja hanhet ilmaantuneet ja on kuulemma joku jo nähnyt västäräkinkin.
Kasvihuoneella taimet suorastaan kohisevat kasvuintoa ja useat taimet ovatkin juurtuneet jo niin hyvin, että pääsevät jo ensiviikolla uusiin koteihinsa. Jotenkin tuntuu, että tänä vuonna kevät on ollut poikkeuksellisen suosiollinen. En tiedä pitääkö koputtaa puuta, mutta niin hyvin ja terveesti on kaikki kasvaneet, melkein kuin itsestään. 😊🌱☀
Näin ihanalle tuolla huoneella aamulla näytti.
Joten voit hyvin kuvitella, miksi tuolla huoneella viihtyy aamulla ensimmäiseksi ja illalla viimeiseksi. 😍
JUHANNUSPERUNAT MIELESSÄ – VALOON JA ÄMPÄRIIN
Alkaa olemaan se hetki, kun nuo perinteiset juhannusperunat laitetaan työnalle. Jollei sinulla ole siemenperunoita omasta takaa, niin yleensä siemenperunoita tulee puutarha- ja maatalouskauppoihin näin maaliskuun alkupuolella.
Hommahan alkaa tietty sillä, että otan ensimmäiseksi siemenperunat valoon ja lämpimään, että saan niihin valoidut esiin. Nykyisin käytän vallan Annabelle lajiketta ja niillä menee n. kaksi viikkoa itujen kasvattamiseen tuossa sisällä ikkunalaudalla.
Parin viikon ”valohoidon” jälkeen onkin sitten aika varsinaisen istutuksen. Istutan ne noihin perunaämpäreihin. Toki tavallinen ämpärikin käy tai mikä tahansa asiaan soveltuva astia. Nuo ovat vaan niin käteviä ja vahvoja käyttää vuosi vuoden perään, että niitä olen vallan käyttänyt. Ja onhan ne tehty ihan tuota kasvatusta varten, että olisihan se aika outoa, jos ei toimisi. 😉
Itse kasvatushan oli helppoa, kuin heinän teko. Kerrataanko:
- Valitaan aikaista ns. kesäperuna lajiketta valoon ( munakennoihin) itämään esim. Timo, Siikli, Annabelle, Colomba, Carrera ja Jussi on hyviä lajikkeita. Itse olen tuohon Annabelleen niin ihastunut, että sitä laitan nytkin.
- ns. ”valoidut” tulee esiin ikkunalaudalla parissa viikossa. Kun idut ovat n. sentin-parin mittaisia, niin istuta ne seuraavasti:
- Ensiksi laitan perunaämpärin pohjalle n. 10 cm hiekansekaista multaa .
- Laitan perunat ( 3 kpl / ämpäri) tasaisin välimatkoin multaan varovasti, ettei idut katkea ja lisään n. 10 cm multaa varovasti niiden päälle.
- Kun varret ovat kasvaneet n. 15-20 cm niin lisään multaa varsien puoliväliin asti. Ja näin jatkan aina niin kauan, että ämpäri tulee ajastaan täyteen.
- Ämpärit pidän ennemmin alle + 20 kuin yli. +15 - +20 astetta on aika ihanteellinen. Peruna ei pidä helteestä. Eikä pakkasta peruna tietenkään kestä. Toukokuun puolivälin jälkeen on saanut jo usein viedä ämpärit ulos, johonkin suojaisalle paikalle kasvamaan.
- Kastelu. Peruna pitää tasaisesta kosteudesta. Vältetään siis molempia ääripäitä, ei hukuteta, mutta ei anneta mennä ”Sahara” olosuhteisiinkaan.
- Helpoiten ja varmimmin lannoittaminen onnistuu perunalannoitteella tai varovasti yleislannoitteella. Tärkeää on muistaa, että liikaa typpeä (N) ei anneta, koska muuten kasvu keskittyy varsiin, eikä mukuloihin. Kalium olisi tärkeä ravinne, kun mukuloiden kehitys käynnistyy ( n. 4 viikkoa istutuksesta)
- Ensimmäiset mukulat ovat valmiita yleensä n. 2 kk kuluttua ja lisää tulee sitten useamman viikon.
- Tämäkin on pieni vaiva tehdä, mutta ihan mahdottoman mukavaa on sitten ottaa juhannuksena kesän ensimmäiset uudet perunat suoraan omasta ”ämpäristä”. 😃🥔🍓
🤔Toki, nyt kun tämä kevät on näinkin mukavasti edennyt, niin lämpöisellä ja suojaisalla paikalla, harsojen alla, voisi ihan penkkiinkin istutetut ehtiä jo juhannukseksi. Minulla ei oikein sellaista paikkaa ole, joten pelaan varmaan päälle ja kasvatan ämpäreissä. 🥔👍
ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2025 VALMIS
Helmikuun ilmastokatsauskin näkyi juuri valmistuneen.
Sen verran kerkesin vilkaista, että helmikuu oli lauha ja vähäsateinen. Vähiten lunta satoi Joensuun Linnunlahden mittauspisteellä, vain 3,9 mm koko helmikuussa. Kaikista kylmintä -39,6 astetta mitattiin taas Savukoskella 4.2. ja lämpimintä + 7,3 astetta taas oli ??? Arvaatko missä? Minä en olisi arvannut.
Tuo tieto ( sivulla 4 ) ja muutenkin mielenkiintoista ilmastoasiaa sisältävä ilmatieteenlaitoksen julkaisu on luettavissa TÄÄLLÄ
NYT SE ON VALMIS – TUTKITTUA JA TIUKKAA TEKSTIÄ – KANSANTAJUISESTI – KIITOS TEKIJÖILLE!
Vihjasinkin tuossa jokunen viikko sitten, että vielä tälle keväälle ja avuksi jo tulevalle kasvukaudelle, on valmistumassa napakka teos ”lämpötila – kasvien kasvuun vaikuttava tekijä puutarhoissa” kirjanen. Taustalla on huippututkijoiden, Markku Kulmala ja Tom Kokkosen, vuosikymmenten, kansainvälisestikin erittäin korkealle arvostettu kokemus ja tieto. Jonka Leena ja Heikki ovat omilla tiedoillaan täydentäneet, sekä tutkimustuloksia ”puutarhakielelle” kääntäneet. Meidän Minnamme taas piirsi havainnekuvat siltä osin, kun kuva kertoi helpommin kuin tuhat sanaa.
Kirjanen tuli eilen painosta ja voit tutustu sen sisältöön ja tekijöihin lisää TÄÄLTÄ ja jos tykkäät, niin saat myös omaksi vain 10 € hintaan.
Tässä vielä Leenan ensiterveiset opuksesta.
Ja näitä lämpömittareitakin tuli tällä viikolla lisää varastoon ja näitä taas löytyypi TÄÄLTÄ / 14,95 € ( ovh 19,90 )
Minusta tuollainen kunnollinen lämpömittari on sellainen ”pakollinen” apulainen, aina keväästä syksyyn ja vähän joka puolella. Ei tarvitse arpoa, kun mittari kertoo. Oli sitten kyse kasvilavan lämmöstä, kasvihuoneen penkkien lämmöstä, syksyllä sopivasta maanlämmöstä istuttaa kukkasipuleita / valkosipuleita, jne.
SIELTÄHÄN NIITÄ SITTEN TAAS PALJASTUI – VOIHAN ”MASA-MYYRÄ” SENTÄÄN – KURJUUDESTA KUKOISTUKSEEN!
Melkein sen arvasinkin, että kunhan lumet tuosta pellosta sulaa, niin myyrien tekosia sieltä paljastuu. No, ei se nyt niin harmita, kun nuo karkottimet on pitäneet ne pois varsinaisista kukkapenkeistä ja tuo on enempi sellainen luonnonpelto tuossa takapihalla.
Olihan niitä viimevuonnakin ja eipä niiden korjaaminen ollut isokaan juttu. Oikeastaan päinvastoin, tarjosi mukavan tavan uudistaa tuota aluetta. Ja niin teen tänäkin keväänä. Toki en vielä, kun pelto on niin märkä ja kylmä, mutta toukokuulla sitten.
- tallon ensin nuo mullat takaisin koloihin, niin hyvin kuin mahdollista.
- tasaan loput lapiolla ja haravalla loput
- kylvän pintaan joko nurmikon paikkaukseen tarkoitettua siemenseosta ( TÄTÄ ) tai vieläkin mukavampi tapa oli leikata kukkaniittysiemenkankaasta paloja ja laittaa hiukan multaa päälle. Tuli hauskoja, pieniä kukkaketoja ihan itsellään.
Niin ja samaisella niittykukkakankaalla tuli viime vuonna ”korjattua” tuo lumitöissä hiukan ”siirtonurmen osaan” joutunut kohtakin. 😉 Willowkin oli tyytyväinen lopputulokseen. 😃
KASTELUKITEISTÄ – KAIKKI EI OLE SAMOIN VALMISTETTUJA – EI MIKROMUOVIA MAAHAN EIKÄ KASVEIHIN.
Keskustelu kastelukiteistä on taas kerran leimahtanut liekkeihin. Ilmeisesti joillakin somekanavilla, koska kysymyksiä niiden suhteen on nyt tullut taas paljon. Mikä on hyvä, että kysytään ja varmistetaan asioita, koska kaikki ei tosiaankaan ole samalla tekniikalla ja materiaaleista valmistettuja.
Aihehan on valitettavan tuttu jo aiemmilta vuosilta. On kerrottu, että lasten vaipoista saa täysin toimivia ja turvallisia kastelukiteitä ja huomattavan paljon halvemmalla sekä, että ne ovat ihan samaa tavaraa. No, eipä ole, ei lähelläkään.
Katsotaanko mikä ero näillä on:
Vaipoissa käytettävä natriumpolyakrylaatti on synteettinen polymeeri, joten se luokitellaan mikromuoviksi. Vaikka se imee vettä ja turpoaa geelimäiseksi, se ei täysin hajoa luonnossa vaan voi jäädä maaperään vuosikymmeniksi. Joidenkin tutkimusten mukaan nämä synteettiset polymeerit voivat lisäksi vaikuttaa maaperän mikrobistoon ja heikentää sen luonnollista rakennetta. Lisäksi vaipoissa käytetään erilaisia hajusteita ja kemikaaleja, jotka ei nekään kuulu maaperään missään tapauksessa.
Sitten on tämä meidän käyttämä kide. Luonnollisia hydrogeelejä oleva tuote. Tämä hajoaa ja kompostoituu täydellisesti 2-3 vuoden aikana ja täysin ilman jäämiä. Näitä käyttää vastuulliset viljelijät ja minä olen pakannut näitä noihin 100 g pakkausiin jo vuosia. Kun tuskin kukaan näitäkään haluaa 500 kg pakkauksissa ostaa. Paitsi me… 😉
Nämä kiteethän ovat siis sellaisia, joita lisään oikeastaan joka paikkaan. Tasaavat niin helposti kasteluvälejä, ehkäisee liikakastelua ja kaiken lisäksi vielä ilmaavat multatilaa. On täysin ph-neutraalia eli ei vaikuta kasvualustan ravinteiden saantiin tai käyttöön mitenkään.
Kuinka riittoisaa tämä sitten on? Perusohjeena yksi 100 g pussi riittää n. 100 litran multaan. Joka tarkoittaa siis melkoista määrää ruukkuja ja amppeleita. Jos on oikein kuivapaikka jonne ei aina pääse kastelemaan, niin sitten voi laittaa vaikka tuplamäärän, ei haittaa yhtään, päinvastoin.
Jos et ole vielä kokeillut, niin suosittelen, on huippuhyvä tuote, oikea kastelijan taivaanlahja. 👍😃
Näitä kiteitä saat TÄÄLTÄ 100 g / 7,50 € ja tuolla sivuilla on myös video, missä kerron lisää kiteistä ja niiden käytöstä.
Pyyntö – Jos nyt satuit törmäämään noihin keskusteluihin, missä noita vaippojen kiteitä hehkutetaan ja kehutaan halvoiksi, hyviksi ja turvallisiksi, niin olisi kyllä hyvä pyytää oikeat perustelut väitteille tai sitten lopettaa väärän tiedon levittäminen ihan suosiolla. Ajatuksin siitä, että noita vaippakiteitä sotketaan maahan missä kasvatetaan syötäviä tuotteita, tuntuu todella pahalle ajatukselle. Maa kun jää vielä meidänkin jälkeemme ja meidän yksi tärkeimpiä perintöjä lapsillemme ja tuleville sukupolville, on pitää maasta hyvä huoli ja jättää se heille terveenä ja hyvinvoivana, eikö vain. 🤝
KOHTA LANNOITETAAN
Lannoittaminen sitä vastoin tekee maalle hyvää. Nyt kun lumet on hiljalleen sulaneet, niin pintalannoitusten aika lähestyy. Ei nyt jäätyneeseen maahan laiteta, mutta pikkusen kun kuopasee penkkiä ja maa on selkeästi sulaa, niin sitten. Näin lannoitteet ehtivät ajoissa imeytymään maahan ja kasvien ulottuville, kun kasvu sitten alkaa. Lannoitteitahan on erilaisia ( orgaanisia ja kivennäislannoitteita) ja suurin ero niillä on oikeastaan niiden liukenemisella maahaan. Kivennäis- lannoitteet liukenevat nopeammin ja orgaaniset hitaammin. Molemmat toimivat ja jos haluat oikein varman päälle pelata, niin säkki molempia ja sekoitat 50/50 suhteessa. 😃
Eikä sitten unohdeta, että myös nämä hiljalleen nousevat kevätkukkijat kaipaavat ja hyötyvät myös lannoitteesta paljon. Parasta on antaa näille luujauhoa tai erityistä kukkasipulilannoitetta. Toiseksi parasta on antaa jotain kivennäislannoitetta, jossa typen (N) osuus on pieni, mutta fosforin ja kaliukinosuus suuri. Myös kunnolla käyneen kompostimullan lisäys on hyväksi. Huonointa on olla antamatta mitään.
Ajatushan on siis antaa paitsi kukille voimaa kukkia ( liika typpi kasvattaa liiaksi lehtiä) ja ennen kaikkea vahvistaa sipulien uudistumista, seuraavan vuoden kukintaa varten.
Näihin muihin keinoihin parantaa kukkasipulien uudistumista ja hyvinvointia voidaan palata sitten kuukauden- parin sisään, kun alkaa olemaan oikeasti niiden aika. 🌷👍🤝
Vaan nyt minä lähden vielä hetkeksi tuonne kasvihuoneelle fiilistelemään ja valitsemaan ensiviikolla uusiin koteihin pääseviä ihanuuksia. Eihän niistä taas millään raaskisi luopua, mutta kun tiedän miten hyviin koteihin ne taas pääsevät iloa ja satoa tuomaan, niin hyvillä mielin ne matkaan pakkaan.
Kannatkin ovat jo niin reippaasti ja hyvin kasvaneita, että isompiin ruukkuihin ne jo pitääkin päästä. 😍
***************************
Puutarhanhoito – kuten kaikki elämässämme eniten tuottavat asiat – on harrastamisen arvoista vain silloin, kun sen tekee itse.
Laiskat ja rikkaat voivat uskoa puutarhansa hoitamisen muille, mutta silloin he eivät saa kokea sen tuottamaa sisäistä tyydytystä.
Vain ihmiset, joiden kädet ovat usein multaiset ja joiden selkää särkee, tuntevat ne moninaiset ilot ja surut, jotka liittyvät tähän kiehtovaan harrastukseen.
Jo pienikin puutarha on tarpeeksi iso melkeinpä kaikkien inhimillisten tunteiden temmellyskentäksi.
- Frederik F. Van de Water
*******************************
Aurinkoisen mahtavaa viikonloppua sinulle hyvä puutarhaystäväni.
Toivottaa
Puutarhurisi
Juha
Saapa nähdä onko tänä iltana luvassa yhtä hienoja ”tulikettuja” kun oli keskiviikko illalla. Silloin loimusi kyllä upeasti koko taivaanranta. 🤗
