Perjantaipostini aiheita tänään mm:
- Kerrankin meni kun ”Strömsössä” – kirja ilmestyi ja kahveet juotiin
- Kasvilampuista faktaa – ehkä liikaakin, mutta on hyvä tietää, että osaat erottaa koska puhutaan aidasta ja koska aidan seipäistä. ja myös oikaista, jos joku ei tiedä.
- Hiukan koulinta ”koulua”
- Ahavalta suojaan – ei säkkiin ja saunaan vaan suojaan
- Kukkahoroskoopissa juhlivat nyt ”horsmat”
Aurinkoisen kauniita ja lämpimiä terveisiä täältä Puutarhalta
Aamulla kun avaa pirtin oven ja kasvoille suorastaan pelmahtaa lämmin, keväthenkäyksen täyttämä tuulahdus ja aurinko tekee nousuaan, niin eihän aamu voi ihanammin alkaa. Varpuset tirskuvat ja talitintit tapailevat säveliään lähipensaissa ja puissa. Jopa punatulkkujen hento vihellys omenapuiden oksilla kertoi niidenkin olevan jo hereillä ja kevättä vastassa. Viikko on ollut kyllä melko erikoinen, kun alkuviikosta oli upeita revontulia läpi koko Suomen ja vaikka valokuviin sitä kaikkein komeinta näkyä en onnistunutkaan saamaan, niin olihan ne upeita luonnossa. Sitten tuli lämpimät ja aurinkoiset, föhntuulen mukanaan tuomat ”huhtikuiset” lämpöiset ilmat. Ja eilen illalla lähdin katsomaan, kun Venus ja Jupiter piti olla päällekkäin, mutta löysinkin vain kuun ja kasvihuoneen valot päällekkäin.😉
No, sääennusteen mukaan ensiviikolla palataan sitten enempi normaaliin maaliskuiseen ilmaan eli pakkasta ja ehkä hiukan lisää luntakin. Ja hyvä niin, niin eivät innostu kasvit pihalla ja puutarhassa heräilemään liian aikaisin kasvuun. Onhan maaliskuu nyt kumminkin talvikuukausi. Vaikka auringossa tehoa onkin, niin parempi on kasvien olla vielä lumen alla suojassa ja turvassa. Meitä esikasvattajia toki jokainen auringonsäde hellii ja otetaan se vastaan suurella ilolla. Vaikka kasvilamput ajavatkin lähes saman asian jo, niin kyllä aurinko on aina aurinko, parasta etenkin hyvälle mielelle. ☀🌱😍
KIRJA UUTISIA – ”UUNISTA ULOS” JA MATKAAN - TEKIJÖIDEN KANSSA KAHVILLA
Nyt voisi melkein sanoa, että meni kun ”Strömsössä” konsanaan. Tuo odotettu Kasvikumppanit kirja valmistui painoon ja painosta ulos sovitusti. Sisältö olikin niin tekstejä kuin kuvia myöden takuuvarmaa jo alusta alkaen, mutta loistava taittotyö viimeisteli kokonaisuuden ihan 10 + arvoiseksi. ”Vielä parempi kuin uskallettiin alussa toivoakaan” Näin me kaikki todettiin, kun nämä Kasvikumppanit kirjat keskiviikkona tuli painosta ja saatiin ne ihan oikeasti käsiimme katsottaviksi. Ja minähän tietty otin heti muutaman kappaleen mukaan ja lähdin tapaamaan Leenaa ja Heikkiä merkkitapauksen kunniaksi ja juomaan samalla ”julkaisukafeet”. Tässä sitä sitten ollaan, kirjaa tutkimassa. Mestarit reunoilla ja minä oppipoikana keskellä. 😊
Ensimmäiset kirjat matkaan, ensiviikolla jatkuu.
Ensimmäiset kirjat saatiin matkaan tosiaan jo eilen ja ensiviikolla sitten loput. Ja ne, jotka on tulossa sitten kasvien mukana, niin ne nostetaan tuonne sivuun turvaan odottamaan.
Kirjan suosio ja ennakkotilausten määrä oli sen verran huikea, että muutama päivä tässä nyt menee näitä postitellessa, mutta tulossa on.
Kirjaa on toki myös vielä saatavilla ja tilattavissa TÄÄLTÄ
KASVILAMPUSTA FAKTAA – MIKSI KASVILAMPUISSA EI PIDÄ TUIJOTTAA LUMENEITA EIKÄ KELVINEITÄ VAAN OPETELLAAN PUHUMAAN MIKROMETREISTÄ JA MOLEISTA – ASIANTUNTIJA KERTOO SUORAAN
Tiedän, että tämä on hiukan haastava ja paljon hankalia termejä sisältävä aihe. Viime viikkoina on kuitenkin kasvilampuista ollut niin paljon kyselyjä ja vallan ihmeellisiä juttuja liikkeellä, niin ajattelin tästä hiukan (taas) kirjoitella. Tai oikeastaan laitankin ensin tiivistetyn keskustelun aiheesta Philipsin kasvilamppu asiantuntijan kanssa.
Tässä muutama kommentti Philipsin kasvivalaisin asiantuntijalta suoraan:
- ämä viljelypuolen valoasiat eivät ole ihan yksinkertaisia ja varsinkin ledien tullessa markkinoille se on mennyt vieläkin monimutkaisemmaksi.
- Kelvin ja Lumen -kyselyitä tulee satunnaisesti ja ainut vastaus on opettaa kysyjälle moolit ja kasviledin pääperiaatteet ja parametrit, mutta tiedän että se ei ole yksinkertainen ja helppo vastaus.
- joitakin viljelijöitä tai muita ”asiantuntijoita” on vielä siellä täällä, jotka puhuvat lumeneista natikoilla ja että natikan lumenit pystyy kääntämään laskukaavalla suht hyvällä arviolla mikromoleiksi.
- tosiasiassa, jos lähdetään pinkin kasvispektrin ledin mikromoleja kääntämään lumeneiksi niin millään laskukaavalla mittaamatta valaisinta ei ole mitään takeita, että se menee oikein.
- Lumenit ja kelvinit liittyvät yleisvalaistukseen ja toimivat sillä puolella hyvin. Niitä ei kuitenkaan pidä sotkea kasvien kasvatukseen. Kasvilampuissa ilmoitettava valointensiteetti on mikromooli/s.
- Näissä Philipsin ammattiviljelijöille suunnatuissa LED-tuotteissa on lähtökohtana kasvien kasvu ja spektri optimoitu sen mukaisesti
- Ongelmana tässä on se, että kuluttajat (ja jopa osa ammattiviljelijöistä) eivät tunne mikromolien ja hyötysuhteen merkitystä kasvien kasvatuksessa
- Kasveilla on erilainen valoherkkyys kuin ihmisillä. Ihmiset ovat herkimpiä vihreälle valolle, kasveilla taas on laajempi herkkyys fotosynteesille, erityisesti siniselle ja punaiselle valolle (kuvat alla).
- Siksi ihmissilmän havaitsemaa valoa(lumen) ei ole järkevää ilmoittaa kasvilampuista puhuttaessa. Se mitä yleensä ilmoitetaan, on valointensiteetti ja teho (teidän lampussa 25 µmol/s ja 10W). Tämän takia pelkän wattimäärän katsominen ei myöskään ole hyvä juttu. Hyötysuhde on tärkempi.
- Kannattaa siis ennemmin kyseenalaistaa sellaiset toimijat, jotka ilmoittavat lumenit kasvilamppujen yhteydessä. ”Koska kaikki ei ole sitä mitä ihmissilmä näkee – ei etenkään kasvilampuissa”
Tiedän, että valo- asioiden sisäistäminen ja ymmärtäminen on monesti melko vaikeaa, kun se on sitä meille ammattipuutarhureillekin välillä. Aikoinaan sain itsekin painiskella aiheen sisäistämisen kanssa hyvän aikaa, istua aiheen äärellä niin koulutuksissa kuin kirjojen ja etäopetusten äärellä ja asiantuntijoita tentaten. Tulihan ne sitten ajastaan selviksi ja selkeiksi. 👍🤝
Sinun ei tarvitse opetella eikä suotta tuskastua – minä lupaan!
Äläkä suotta nyt sitten hätäänny eli sinun ei tarvitse välittää noista moleista, lumeneista, parametreistä, jne. ellet halua.
Sillä lupaan sinulle minun olevan perillä laadukkaista kasvivaloista nyt sekä jatkossa. Pidän huolen, että kasvilamput mitkä saat minun kauttani ovat varmasti aina hyviä, toimivia ja nimenomaan kasveille tarkoitettu!
TÄMÄ MALLI SIKSI, ETTÄ...
Ja ehkä siksikin minulla on ollut pitkään vain tämä yksi malli valikoimissa. Toki sekin on päivittynyt paremmaksi jo muutamaan kertaan, mutta perusidea on pysynyt samana. Ja on minulla edelleen käytössä vielä muutama yli 10-vuotta vanha lamppu ja hyvin pelaa. Valotehoakin on vielä paremmin kuin hyvin. Monia lamppuja olen toki testannut ja tulen testaamaan, mutta jatkoon niistä ei ole muita päässyt.
Tämän ammattikasvilampun + johdon saat siis TÄÄLTÄ / 74,95 € (ovh 85,50)
Tai pelkän lampun ilman johtoa ( normaali E27 kanta.) TÄÄLTÄ / 69,00 € ( ovh 79,00)
sekä myös pelkän johdon TÄÄLTÄ / 9,95 €
KUNNON VALO ON TAIMIKASVATTAJAN(KIN) PARAS KAVERI – KERRATAANKO MIKSI JA KUINKA
Led valon hyödyt taimikasvatuksessa
- hyvä taimi on viljelyn onnistumisen paras tae
- Hyvälaatuinen ja riittävä valotus -> kompakti, hyväjuurinen ja vahvasolukkoinen taimi jolla saadaan optimaalinen kasvutulos
- useimmat kasvit tarvitsevat yön, normaalisti käytetään 4-6 h yötä = kasvin palautuminen ja sokerien kulkeutuminen kasvissa
Eri aallonpituuksien vaikutuksia kasvuun:
- Punainen (deep red) on tehokkain fotosynteesiin ja vegetatiiviseen kasvuun
- Sinisellä (blue) on positiivinen vaikutus kompaktiin kasvuun
- Kaukopunaisella (far red) on positiivinen vaikutus generatiivisiin ominaisuuksiin, kukan muodostumiseen ja juurrutukseen.
- valkoinen (white) on laajin spektri ja hyvä silloin, kun kasvatetaan monia eri lajikkeita tai tarvitaan työskentelyvaloa
Lisäksi
- Koska LEDit eivät tuota lämpösäteilyä, taimen lämpötilaa on helpompi säätää, mikä estää kasvien stressiä ja lehtivaurioita sekä mahdollistaa korkeammat valotasot.
- Koska ledlamput tuottavat HPS-lamppuihin verrattuina hyvin vähän lämpöä eivätkä siten vahingoita taimia, myös matalia kasvutiloja voi käyttää.
- Tällä lampulla on pitkä käyttöikä -> 25.000 h jälkeen on vielä vähintään 90% alkuperäisestä valotasosta jäljellä.
- Hyvä hyötysuhde -> pienellä energialla tuotetaan mahdollisimman paljon kasvien yhteyttämiseen tarvittavaa valoa (1,9 umol/J).
- Energian säästö -> Tämä kuluttaa vain 10 W / tunnissa eli verrattuna perinteisiin ”natikka” lamppuihin, voidaan säästää jopa 90% energiaa.
- Tämän lampun spektrissä oleva valkoinen valo tekee siitä silmälle miellyttävämmän kuin pelkkä sini/puna.
- Minulla lamppu hoitaa myös yleisvalaistuksen ja huonekasvit + yrttihyllyn talvella samalla kertaa.
- Lampun takuu on kaksivuotta tai 2000 tuntia
- Lamppua voit käyttää kasvihuoneissa, mutta vettä sen päälle ei saa ”kaataa”. Lampun kanssa ei myöskään käytetä varjostinta eikä sitä saa jättää sateeseen.
Vinkki esikasvatukseen ja lampun käyttöön vielä. Itse olen tehnyt niin, että kun olen kylvänyt siemenet, niin tuon valon hyvin lähelle kasvulaatikoita, joskus jopa alle 50 cm ja annan lampun palaa n. 20 h yhtäjaksoisesti kerrallaan. Yöksi vain n. 4 tunnin lepoaika.
Valtaosalla tuo tarkoittaa, että taimettuminen tapahtuu ihan muutamassa päivässä, valtaosa alle viikossa. Niin paljon nopeammin ja tasaisemmin siemenet kasvavat koulinta vaiheeseen.
Toki lämpötilan pitää olla myös oikea eli + 20 – 24 astetta valtaosalla.
Koulimaan ennemmin aikaisemmin kuin myöhemmin.
Kun taimet ovat koulinta vaiheessa, koulin ne mahdollisimman aikaisin ja siirrän ne joko luonnonvaloon tai nostan lampun lähelle katonrajaa. Kun taimet ovat omissa ruukuissaan, niin ne eivät enää veny ja vähempikin valo riittää hyvään kasvuun ja juuriston vahvistumiseen.
Lisäksi liian pitkään ollessaan sirkkataimien juuret alkavat myös kietoutua toisten ympärille ja niiden erottaminen toisistaan on hankalampaa ja usein ne myös vaurioituvat siinä puuhassa.
KOULINTA JUTTUJA
Kun nyt vauhtiin päästiin, niin kerrataanko pari koulinta juttua tässä nyt samalla. 😉
- Taimet koulitaan hyvälaatuiseen (taimi)multaseokseen. ns. mustaan multaan en kouli ikinä!
- Taimet kannattaa koulia heti ensimmäisten kasvulehtien ilmestyttyä esiin.
- Taimet irrotetaan varovasti lehdestä nostaen ja kylvötikulla auttaen.
- Taimi istutetaan samalla nostolla isompaan purkkiin ja tikulla tehdään riittävän kokoinen reikä sekä ohjataan juuret menemään suorina multaan.
- Useimmiten taimet istutetaan myös syvempään, niin että lehtipari jää näkyviin tai tuetaan tikuilla aluksi, että varsi napakoituu suoraksi.
- Tiivistetään multaa varovasti taimen tyveltä, mutta ei puristeta liikaa, ettei multa tiivisty ja taimi vahingoitu.
- Lannoitukset kannattaa aloittaa miedolla ( n. 50 % normaalista) melko pian, etenkin jos kasvualusta on köyhää ravinteista. Sammalpohjaiset seokset ovat hyviä, mutta aika ravinne köyhiä eli niiden kanssa etenkin lannoituksen aloittaminen ajoissa on tärkeää.
- Sitten vain sumuttelua ja juttelua niille päivittäin ja kaikki tykkäävät ja kasvavat upeasti. 😍
AHAVALTA SUOJAAN – EI SAUNOTETA – VARJOSTUSVERKKO TOIMII PARHAITEN
Ilmat taitavatkin ennusteen mukaan kääntyä ensiviikolla ns. ”normaaleiksi” lämpöisten ja aurinkoisten päivien jälkeen. Tuleviin aurinkoisen lämpimiin päiviin sekä pakkasen kirvoittamiin ja kuivattaviin ”ahava” ilmoihin on kuitenkin hyvä nyt jo hiljalleen varautua suojattavien kasvien osalta. Se voi olla viikko tai kaksi, kun suojausta tarvitaankin jo.
Miltä ja miksi oikeasti suojataan?
Tämä on minusta kysymys, jota on hyvä pohtia, ennen kuin tehdään mitään. Usein kuulee sanottavan, että suojataan pakkasilta ja kevätahavalta. No hiukan totta sekin, mutta vasta puoli totuutta. Kasvejahan suojataan oikeasti kuivumiselta, ei niinkään kylmältä. Tämä kuivuminen johtuu siitä, että yhdessä lämmittävän kevätauringon ja kuivattavan tuulen kanssa kasvien vararavinto kasvustossa haihtuu ja kun juuret ovat vielä jäässä, kuivuminen on väistämätön seuraus. Tältä siis kasveja pyritään suojaamaan ja se on hyvä pitää mielessä, kun suunnittelet ja pohdit mahdollista suojaustarvetta.
Mitä kasveja on hyvä suojata?
Lähinnä ikivihreitä ja nuoria, on aika hyvä nyrkkisääntö. Havut ja rodot niitä yleisimpiä.
Muutama asia, jotka on hyvä ottaa myös huomioon.
- Onko kasvi nuori vai jo vanha? Nuoret kasvit ovat aina herkempiä kuin vanhemmat.
- Onko kasvi kokopäivän / iltapäivän auringon ”paahteessa” vai kenties vain ilta- tai aamuaringossa? Jos koko päivän / iltapäivän, niin silloin riskit paljon suuremmat.
- Kuinka nopeasti kasvin juuristo sulaa ja saa vettä? Voiko sitä nopeuttaa kastelemalla.
- Millä suojataan? Minä suosin nykyisin ehdottomasti vain suojaverkkoja.
Miksi varjostusverkko, eikö juuttisäkki tai vastaava suojaa paremmin?
Tätä kysyin aikanani itse itseltäni ja tulihan niitä sitten testattuakin. Niin mittareilla kuin ihan karulla kokemuksellakin. Juuttisäkit ja vastaavat kyllä suojasi tuulelta tehokkaasti, mutta kun aurinko alkoi paistamaan niihin, niin ne olivat sisältä kuumia kuin sauna. Toki päälle tehdyt reiät auttoivat, mutta silti ne olivat liian kuumia ja kasvien haihtumista turhaa kiihdyttäviä eli kuivettumisriski kasvoi.
Varjostusverkon ehdoton etu on , että sen kun laittaa pariin kertaan kasvin ympärille, se antaa suojaa auringolta ja ahavalta, mutta samalla antaa tuulen käydä siitä leppoisasti läpi eikä tukehduta sitä.
Ja kun kevät on ohi, niin sen voi siirtää kätevästi, vaikka marjapensaille tai lavakaulusten päälle suojaamaan kutsumattomilta vierailta. Kestäväkin tuo on. Ja ”valvoja” Willow on myös tyytyväinen. 😉🤭
Minun valitsemani mallin löydät TÄÄLTÄ ( Varjostusteho n. 30 %. Koko 10 m2 (2,80 x 3,60 m) Hinta 9,95 €
KUKKAHOROSKOOPISSA JUHLIVAT NYT HORSMAT
Horsma 2.3. - 4.4.
Arkisen tuntuista horsmaa on helppo vähätellä, mutta harva tulee huomanneeksi, kuinka kaunis ja komea se omassa arkisuudessaan on. Hoksaamattomat saavat syyttää itseään, sillä he jäävät paljosta paitsi. Onneksi horsma tietää itse oman arvonsa. Se pysyy pystyssä kovan vartensa avulla ja nostaa ylpeästi päätään. Horsma tunnetaan myös palokukan tai paloheinän nimellä. Nimet kuvaavat sen kasvupaikkoja, metsien palo- ja hakkuuaukeita, mutta nimitykset kertovat myös tulisesta luonteesta: hiljaisena pysytellyt horsma saattaa yhtäkkiä roihahtaa ja syttyä kukoistamaan sopivan tilaisuuden tullen. Pelkkä rentun ruusu? Ehkä, ehkä ei. Horsma saattaa itsekin syyllistyä näennäiseen vaatimattomuuteen ja itsensä vähättelyyn. Sen ei kuitenkaan pidä antaa hämätä. Horsma tietää arvonsa, tekee itse omat valintansa ja kantaa pystypäin valintojensa seuraukset muiden mielipiteistä piittaamatta. Saat kutsua horsmaa rentun ruusuksi. Mutta älä suutu, jos horsma ei ole mielipiteestäsi kiinnostunut.
Vaan nyt minä lähden tuonne kasvihuoneelle päin. Mortti sinne oli jo kovasti menossakin, mutta sanoin, että käydään ensin kirjoittelemassa hiukan kuulumisia ja mennään vasta sitten.
*******************************
Kukaan meistä ei selviä täältä hengissä,
joten älä kohtele itseäsi kuin olisit muisto.
Syö herkullista ruokaa.
Kävele auringon paisteessa.
Ui järvissä.
Kerro aina totuus ja kanna sydäntäsi kielen päällä.
Ole höpsö. Ole kiltti. Ole outo.
Millekään muulle aikaa ei ole.
- Sir Anthony Hopkins
*******************************
Iloa, tarmoa ja kauneutta viikonloppuusi
Toivotta
Puutarhurisi
Juha