Perjantaipostini aiheita tänään mm:
- Tammikuun sääfaktat julkaistu – mielenkiintoisia havaintoja
- Ikivihreiden suojat paikoilleen – suojataan - ei saunoteta
- Routatilanne vaihtelee mielenkiintoisesti – linkin takaa löydät oman alueen tilanteen
- Huonekasvien keväthuoltoa – mullanvaihtoa vai ei, muutama muukin vinkki.
- Maitotölkeistä nimisäleitä – fiksu vinkki
- Kasvatusnappien käyttövinkit minun tapaani
- Idätystä lattialämmityksen päällä. Ideana ihan hyvä, mutta on myös omat vaaransa. Ei se ollutkaan siis välttämättä taimipolte syynä, vaan…
- Kerhotarjousten h-hetki lähenee. Kasvihuonetarjous loppuu ensi torstaina (29.2) ja Ötökkäkirjan sunnuntaina ( 3.3)
Tuulisen kosteita terveisiä täältä Puutarhalta !
Sen verran reipasta tuulta oli, että sai pitää hatusta kiinni astuessani aamulla pirtin ovesta ulos. Suosiolla käännyin ulko-ovelta takaisin sisälle ja vaihdoin nastakengät jalkaan. Sen verran liukkaan näköiseksi oli pihapolut yön aikana menneet. Ilma on ollut näköjään kaiken yötä lämpöisen puolella, että räystäiltä vesi tippui ja rännit lorisivat jo heti aamusta.
Kaikkineen tuo lähipäivien ilma näyttää sille, että lumet, jollei nyt kokonaan vielä häviä, niin saa kyytiä aika lailla. Ennuste kun näyttää lupaavan plusasteita ja vettä useana päivänä peräkkäin. Kevättä kohden mennään nyt ainakin lähipäivät ihan reippaasti ja mikäs sen mukavampaa.
Minusta on mukava aika-ajoin selailla menneiden vuosien kuvia taaksepäin ja vertailla millaista on minäkin vuonna samaan aikaan ollut. Vaikka luulisi, että hyvin vuosittaiset kelit muistaisi muutenkin, mutta kyllä kuvat kummasti muistia piristää. 😉
Tämmöistä oli tänä samana päivänä 2018 ( pakkasta paljon ja upeat pilarivalot)
Ja tämmöistä taas samaan aikaan 2020 ( lähes lumeton talvi kaikkineen)
Ja tämän näköistä tänään
MILLAINEN MENNEEN TAMMIKUUN SÄÄ MEILLÄ JA MUUALLA SITTEN LOPPUJEN LOPUKSI OLIKAAN? – MIELENKIINTOISTA TIETOA TAMMIKUUN ILMASTOSTA
Pitkästä talvesta on puhuttu kovin ja kyllähän se sitä on ollut. Lumitöitä on saanut tehdä jo joulukuun alusta alkaen ja puita kantaa pirttiin ihan kaksin käsin.
Olihan tuo tammikuu kylmä ja luminen meillä Suomessa toki, mutta kuinka paljon enemmän kuin normaalisti? Entäpä koko maailman säätilat? Näitä on aina mielenkiintoista seurata ja yksi helpompia tapoja on kuukausittain ilmestyvä ja ilmatieteen laitoksen julkaisema kuukausittainen Ilmastokatsaus. Se on sähköinen lehti ja kätevä lukea, vaikka puhelimella. ( tietokoneen näytöltä toki helpompi, ainakin näin ”ikänäköisen” 🧐)
Tuon julkaisun pääset lukemaan TÄÄLTÄ. On muuten aika mielenkiintoista lukea esim. tuo koko maailman tammikuun tilanne.
KEVÄT ETENEE -SUOJAUKSET KUNTOON NYT – SUOJATAAN, EI SAUNOTETA
Jokunen viikko sitten oli puhetta, että kunhan kevät tästä etenee, niin laitellaan suojat nuorille ikivihreille paikoilleen hyvissä ajoin. Niiden aika alkaisi olla nyt. Suojauksen ideahan on suojata nuoria ikivihreitä kasveja ( havut ja rodot yleisimpiä) kuivattavalta kevätahavalta. Niiden nuoret juuret ovat usein routakerroksessa eli jäässä silloin kun kevään lämpö ja etenkin aurinkoiset päivät saavat kasvin jo haihduttamaan. Näin solukkoon syntyy nestevajaus, koska juuret ovat vielä jäässä. Ja jäätä kun ei oikein voi juoda. 🤦♂️ Tämä on siis se perussyy, miksi suojataan. Ja miksi ei laiteta mitään ”kuumentavia telttoja” esim. juuttisäkkejä tms. kasvien päälle? Yksinkertoisesti siksi, että kasvit olisivat silloin päivisin kuin saunassa ja yöllä pakkasessa. Eli ideana on myös tasata päivä- ja yölämpötilaeroja.
Roudasta on ollut myös puhetta ja siinä on paikoitellen isoja eroja tänä vuonna. Tänne meille lumi tuli aikaisin ja pysyvästi, joten missä lumen päällä ei ole liikuttu, niin maa on käytännössä roudaton. Vertailun vuoksi, kun katsoin esim. Turun seutua, niin siellä on routaa useampi kymmenen senttiä. Muutenkin aika isoja alueellisia eroja on koko Suomessa. Oman alueen routatilannettahan on hyvä seurailla pitkin kevättä. Se kun vaikuttaa aika moneen asiaan tuolla ulkona. Etenkin meille puutarhaihmisille. 🌱☝
Oman alueen ja päivittyvää routatilannettahan on kätevä seurata siis TÄÄLTÄ
PITKÄKORVAT ROHKAISTUVAT – SUOJATAAN
Vaikka lumet tuosta taitavatkin alkaa vähentyä, niin eipä se vielä paljon auta pitkäkorvia löytämään ruokaa luonnosta. Pihoihin ne tulevat entistä rohkeammin nyt. Jos sinulla on vielä joku puu ilman suojaa tai se on jäänyt lumen alle, niin jokin suoja kannattaa nyt virittää. Vaikka kuusenhavuja rungon ympärille narulla kiinni, sekin auttaa hyvin.
Uutuutena voi myös käyttää suojaukseen ajastaan maatuvia ja käteviä runkosuojia.
Ne ovat käteviä ja helppoja laittaa sekä ottaa pois. Ei tosin ole pakko ottaa pois, sillä nuo hajoavat muutamassa vuodessa ja maatuvat maakosketuksessa muutamassa kuukaudessa ihan omia aikojaan. Ja jos et heti kaikkia tarvi, niin kuivassa varastossa säilyvät hyvin vuosia.
Katsopa -> 4 kpl setti -> 9,95 € ja löytyy TÄÄLTÄ
LUUMU- JA PÄÄRYNÄPUITA VAIVAAVA ÄKÄMÄPUNKKI – RIKKILANNOS EHKÄISEE -ANNETAAN ENNEN KUIN SILMUT AUKEAA
Rikkilannoksesta oli kyllä viime viikolla puhetta, mutta sen suosio pääsi hiukan yllättämään ja oli hetken aikaa loppuun myytynä. Nyt sitä taas tuli ja saan heti ensiviikon alun toimituksiin. Ja ihan vielä muistutuksena kuva, että jos tuon näköisiä lehtiä oli viimevuonna luumu- tai kirsikkapuussa, niin rikkilannos kannattaa ehdottomasti ruiskuttaa kasvustoon ennen kuin silmut aukeavat.
Rikkilannos pakkaukset löytyvät nyt siis TÄÄLTÄ
HUONEKASVIEN MULLAN VAIHDON AIKA
Huonekasvien keväthuolto ja multien vaihtohan on tuttua ja mukavaa puuhaa. Minusta tämä helmikuun loppu / maaliskuun alku on multien vaihdon aikaa. Taimipuolella ei ole vielä ihan niin kiire ja toisaalta päivän pidetessä, huonekasvit alkavat myös hiljalleen heräillä uuteen kasvukauteen. Eiköhän puuhastella näitä vaikka jo tänä viikonloppuna samalla kun luvattua ”sadetta pidetään”. 😉
Tähän tuttuun tapaanhan se sitten hyvin sujuu:
- Ruukut multineen on hyvä kastella jo edellisenä päivänä. Samalla kannatta suihkutella kasvien lehdet ja puhdistaa ne muutenkin lämpimällä vedellä ja pehmeällä rätillä pyyhkien.
- Multa on hyvä ottaa jo vaikka päivää paria aikaisemmin sisälle lämpenemään.
- Jos käytät käytettyjä ruukkuja, niin ne on hyvä pestä ja desinfioida hyvin kuumalla vedellä.
- Hyvään multaan kannattaa aina panostaa. Nykyisin on valtava määrä erilaisia multaseoksia ja valmistajia, joten tärkeää on lukaista pussien tuoteselosteet jo kaupassa. Jos et ihan tarkasti muista, niin TÄLLÄ videolla se on selitetty helposti ja yksinkertaisesti. Samaisella videolla on enempikin hyvää multa- ja kasvatusalusta asiaa. Suosittelen lämpimästi. Viherkasveille olen käyttänyt jo vuosia kookostaimimultaseosta. Se toimii viherkasvien kanssa erittäin hyvin ja on helppoa. Sen on kyllä huomannut jo moni muukin viherkasviharrastaja. 👍
- Kastelukiteitä lisään aina mullan sekaan (paitsi altakasteluruukkuihin). Ne ovat niin loistavia mullan kuohkeuttajia ja kosteuden tasaajia, ettei paremmasta väliä. Helpottaa kosteuden hallintaa ja antaa paljon anteeksi kastelussa. Nämä ovat juuri niitä meidän puutarhureiden ”salaisia aseita”. Niin ja nämä minun kiteeni ovat täysin biologisesti hajoavia, eikä sisällä muruakaan mikromuovia. On siis turvallisia käyttää myös syötäville kasveille.
- Ruukun vaihdan vain tarvittaessa eli jos juuret ovat aivan liian ahtaan oloisena ruukussa ja multatila on loppunut. Silloinkin valitsen vain hiukan isomman ruukun, en mitään jättisuurta. Kaikille ei läheskään tarvitse vaihtaa ruukkua, eikä edes koko multaa. Etenkin isoille kasveille riittää vallan mainiosti, kun vaihtaa vain pintamullan vuosittain ja kokonaan vain 2-3 vuoden välein, jopa harvemminkin, kun pidetään huoli hyvästä lannoituksesta. Vinkki! Lisäämällä pari teelusikallista tätä juurtumisrouhetta vanhan mullan sekaan herättää kasvin aivan uuteen eloon.
- Itse mullanvaihto onkin sitten helppo homma. Kasvi vain kipataan pois ruukusta varovasti, mutta napakasti. Poistelen vanhan mullan mahdollisimman hyvin, kuitenkaan juuria rikkomatta. Leikkaan pois huonot juuret ja vähän parturoin myös terveiden juurien päitä samalla. Se nimittäin kiihdyttää uusien juurien syntymistä aika mukavasti. Ruukun pohjalle laitan salaojaksi joko saviruukun palasia tai lecasoraa .
- Sitten vain uutta multaa ruukun pohjalle, niin että kasvi tulee oikeaan syvyyteen. Tässä vaiheessa yleensä laitan myös lannoitekävyt ruukun pohjalle. Siellä ne takaavat oikean lannoituksen koko kasvukauden ajan ja ohjaavat juuret myös pohjaan eikä pintaan.
- Sitten vain multaa reunoille napakasti painellen ja lopuksi vielä päälle. Kasteluvaraa on hyvä jättää muutama sentti.
- Kastelen kasvin vielä kertaalleen, samalla painelen mullan tiiviiksi.
- Mikäli et käytä lannoitekäpyjä lannoittamiseen, niin lannoitetta kasteluveden seassa on hyvä alkaa antamaan vasta muutaman viikon kuluttua ja silloinkin ensimmäiset kerran n. puolet ohjetta laimeampana. Myöhemmin kun kasvu pääsee vauhtiin, niin sitten ohjeen mukaan. Liikalannoitus nimittäin on kasville jopa vaarallisempaa kuin lannoittamattomuus.
- Lisä- tai erikoislannoitteita käytetään sitten tarvittaessa ja tapauskohtaisesti.
- Mullan pinnalle voi laittaa koristekiviä tai jotain muuta katetta. Se antaa paitsi viimeistellyn lopputuloksen, niin se myös tasaa kosteuden haihtumista.
- Siinä se sitten onkin. Nostellaan kasvit uusine multineen ja kiiltävine lehtineen takaisin ikkunalaudoille, paikkojen siivous ja itselle ansaitut korvapuusti kaffeet. 😊🍩☕
Viikon kierrätysvinkki -> MAITOTÖLKIT PESUUN – NIISTÄ SAA HYVIÄ NIMISÄLEITÄ.
Leenan hyvä ja näppärä kierrätysvinkki. Eli ei heitetä maitotölkkejä pois, vaan pestään ne ja leikataan niistä nimisäleitä. Pinta kestää kosteutta ja permanenttitussilla kirjoitettu teksti pysyy hyvin. Erinomaisen toimivaa ja hyvää kierrätystä, eikö vain. Kiitos Leena. 🌱🙏
KASVATUSNAPPIEN KÄYTTÖ VINKKI
Nyt kun nämä maan mainiot kasvatusnapit ovat taas ajankohtaisia, niin pari pikku käytännönvinkkiä niiden käytöstä.
- Napit kannattaa turvotuttaa lämpimässä (reilussa kädenlämpöisessä) ja puhtaassa vedessä.
- Liotetaan vain sen verran, kun niitä kerralla tarvitset.
- Liottaa ei pidä liian pitkää. Ihan vain sen verran aikaa, että niistä tulee täysikokoisia. Siihen ei mene kuin muutama minuutti. Muuten niiden sisällä oleva turve alkaa valua veteen, se on niin hienojakoista.
- Turvonneet napit nostetaan pois vedestä ja laitetaan istutusastioihin. Nappien avonainen puoli ylöspäin ja siemenet / pistokkaat nappeihin saman tien.
- Kun on valmista, niin rasian päälle muovi + tikut, ettei muovi ota kiinni kylvöksiin. Sekä pieni ilmareikä muovin yläkulmaan. Itse tykkään käyttää styroxlaatikoita, jolloin se lämpöisen veden lämpö jää talteen ja itäminen lähtee vielä paremmin käyntiin.
Näitä ammattilaatuisia kasvatusnappeja olen pussittanut 30 kpl pusseihin ( 4,95 € ) ja niitä löytyy TÄÄLTÄ
TÄÄLLÄ on myös minun lyhyt opetusvideo tuosta aiheesta -> liotuksesta, käytöstä jne.
IDÄTYSTÄ LATTIALÄMMITYKSEN PÄÄLLÄ – KYLLÄ, MUTTA HUOMIOITHAN TÄMÄN!
Alussa oli puhetta tammikuun kylmistä pakkasjaksoista, mutta onhan niitä riittänyt helmikuullakin. Ja miksi se tulisi ottaa huomioon siemen kasvatuksessa? Ei kai sillä ole mitään tekemistä kuinka kylmä ulkona on vai olisiko sittenkin? Periaatteessa ei, paitsi silloin, jos halutaan jouduttaa idätystä pitämällä kylvölaatikkoa lattialämmityksen (tai lämmityspatterin välittömässä läheisyydessä) päällä. Idea on varsin hyvä, mutta usein kovilla pakkasilla lämmitystarve nousee suureksi ja silloin myös lattia voi lämmetä liian kuumaksi kylvöksille. Etenkin jos on ns. automaatti suntti ja pakkasta on paljon, niin se kääntää melko kuumaakin vettä helposti kiertoon. Tämä vielä korostuu, kun päivällä aurinko lämmittää, mutta yöllä saattaa olla paljonkin pakkasta.
En nyt halua missään tapauksessa pelotella, mutta jos idätät ( tai kuulet jonkun idättävän) niin tuo lämpeneminen on hyvä ottaa huomioon. Monet siemenethän itävät loistavasti + 22 asteessa, mutta jo +25 astetta on niille liikaa. Niiden ensimmäiset, hennot juuret kun ei kestä sitä ja ne lakoontuvat ja kuolevat. Moni sanoo, että kyseessä on taimipolte, mutta se on harvoin syynä. Liian korkea lämpötila sen yleensä aiheuttaa. Se on tuo ”vauva-vaihe” aina paljon herkempää aikaa, kun sitten myöhemmin. Oli kyse sitten kasveista tai meistä puutarhureista. 😉
KIRJA TAI KASVIHUONE TAI VAIKKA MOLEMMAT? H-HETKI LÄHESTYY.
Ajattelin vielä muistuttaa, että molempien erikoisetujen loppupäivämäärät alkavat häämöttämään. Ettei vaan mene vahingossa ohi. ☝
Ötökkäopas kirjan voit siis varata ennakkotilaushintaan 3.3 asti TÄÄLTÄ
Kirjan esittelyposti löytyy TÄÄLTÄ ( poistuu 4.3 näkyvistä)
Kasvihuoneiden erikoistarjous on sekin voimassa enää alle viikon eli karkauspäivän iltaan 29.2.2024 asti.
Jos sinulta on hukassa kasvihuoneen esittelyposti, niin löydät sen TÄÄLTÄ ( tämäkin poistuu sitten kun tarjous loppuu)
Vaan nyt minä lähden katsomaan, että pitäisikö pihapolkuja sorastaa vai odottaisiko suosiolla ( ja nastakengät tiukasti jalassa), että mitä vesisateet viikonlopun aikana tekee. Karilla oli hyvä vinkki pihapolkujen liukkauden estoon ilman hiekkaa. ”Minulla kun ei ole mökillä hiekkaa, mutta aika ajoin liukkaita polkuja, niin olen pakkasella kastellut vedellä ja sen päälle ripotellut purua ja kun puru jäätyy siihen märkään alustaan, niin on kyllä hyvä luistonesto”.
Toisaalta taidan sittenkin ennemmin avata muutaman säkin multaa ja… 🌱🌱🥰🥰
*******************************
Rakkaus puutarhanhoitoon on kuin kerran kylvetty siemen,
joka ei koskaan kuole.
- Certrude Jekyll
*******************************
Leudon leppoisaa viikonloppua sinulle hyvä puutarhaystäväni
Toivottaa
Puutarhurisi
Juha