Helleajan tärkeitä vinkkejä kastelussa, ensi kevään tulppaaniloistoa, liljakukkojen torjunta, kirvojen torjunta ym. 9.6.2023

Perjantaipostin aiheita tänään mm:

• Helteitä tulossa – kastellaan, mutta ei koskaan liikaa
• Ensikevään tulppaaniloisto tehdään nyt – helppo homma ja hyvät tulokset
• Ei löydä liljakukot liljoja – kerro niksi ihmeessä muillekin
• Kirvoja – tarkkaillaan ja torjutaan tarvittaessa tehokkaasti ja fiksusti.
• Voiko kukkaniittyjä perustaa vielä? Kyllä voi ja koko kesäkuun ajan ainakin. Parempikin nyt kuin liian aikaisin. 🌻🐞🦋❤
• Hollanti kutsuu – tunnelmia suorana

Odotusten täyttämiä ja innokkaita terveisiä täältä Puutarhalta

Melko vilakka yö takana, eikä tämä päiväkään nyt ihan lämpöisimmästä päästä ole. Vaikka aurinko paistaakin, niin tuo tuuli viilentää aika kovin ilmaa vielä. Eilen odotin, että vettä olisi satanut, mutta eipä tullut sitäkään kuin muutama pisara. Täällä Kaakonkulmalla on oltu pitkään ilman kunnon sateita ja kastella on saanut jo jonkin aikaa, mutta eihän se hassumpaa puuhaa ole sekään. Loppujen lopuksi ihan hauskaa. Ja ilmat, etenkin yöt, alkavat ennusteen mukaan lämmetä ihan reippaasti jo sunnuntaista alkaen. Ensi yö saattaa olla tällä haavaa viimeinen hallanvaaran yö. Eli odotellaan ja yleensä kun tarpeeksi odottaa,  niin odotus palkitaan ja niin käy nytkin. Kesä tulee ja sateetkin jossain kohtaa.

Vaan on nämä kesäillat tai oikeastaan yöt aivan mahtavia. Luonto kukoistaa, käki kukkuu jossain kauempana ja satakielen lurittelut täydentävät tunnelmaa. Iltalenkit ovat kuin satumaassa kävelisi.

 

HELTEITÄ LUVASSA – EI KUITENKAAN KASTELLA LIIKAA

”janosta toipuu – hukkumisesta ei ” Eli jos nuo ensiviikon helteet tulevat, niin kastelulle on varmaan tarvetta enempikin, mutta muistetaan tolkku ja kohtuus siinäkin.  Tuo vanha viisaus, että kasvit kestävät kyllä kuivahtamisen, mutta liika kastelu tappaa ne. Kastellaan siis maltilla ja jos tuntuu sille, että ei ehdi kastelemaan tarpeeksi, niin hyvä keino on nostaa kasvit pois auringosta ja tuulesta johonkin varjoon ja suojaan siksi aikaa. Oletko muuten huomannut, että usein tuuli on se joka kuivattaa enempi kuin aurinko. Jo tuulen suojainen paikka auttaa paljon.

Kastelukiteitä käytössä – ne pelastavat, myös liikakastelulta. Jos sinulla on mullan joukkoon lisättynä kastelukiteitä, niin sitten pääset helpolla.  Ne paitsi vähentää kastelukertoja, niin myös estävät mahdollisen liikakastelun ( tai vaikka sateen) haittoja.  Ne kun turpoavat saadessaan vettä ja taas kutistuvat, kun luovuttavat vettä, niin ne paitsi säätelevät automaattisesti mullan kosteutta niin ne myös ilmaa kasvualustaa siinä samalla. Kiteet ovat siis vähän kuin kamelin ja madon risteymä… 😉

Minähän itse en istuta ulos mitään, ilman etten laita kastelukiteitä ja lannoitekäpyjä mullan joukkoon. Ne tekevät elämästä niin paljon helpompaa. 👍😊

ps. Lannoitekäpyjä voit laittaa monivuotisille aina juhannukseen asti, sen jälkeen en suosittele. Saattaa mennä se ravinteiden ( N – P – K) luovutusrytmi epäedulliseksi talvehtiville.

 

 

TULPPAANEILLE uusi ohjeistus – TURVATAAN ENSIVUODEN KUKINTA

Aamulla kävin antamassa kukkineille tulppaaneille ohjeistuksen sipulien kasvattamiseksi ensi vuotta varten. Eli käytännössä siis kävin katkomassa nuo siemenkodat poikki.

Näin kun tekee, niin tulppaanin kasvurytmi kääntyy saman tien pois siementen kasvattamisesta, itse sipulin uudistamiseen. Näin siitä tulee uusi ja vahva sipuli, joka kukkii taas ensi keväänä. Lehdet ja varret siis jätetään paikalleen niin kauaksi aikaa, kun niissä yhtään on vihreää ja ne pystyvät yhteyttämään auringosta voimaa sipuliin.

Toki maahan olen laittanut jo aiemmin keväällä kukkasipulilannoitetta, ja sitä ei nyt tarvita enempää laittaa. Ei siitä toki haittaakaan nyt ole, mutta hidasliukoisena siitä kyllä riittää voimaa vieläkin.

 

PUHTAAT LILJAT – LILJAKUKOT EIVÄT LÖYDÄ

Samalla, kun poistelin siemenkotia tulppaaneista, niin tarkistin ihan varoiksi liljakasvustot ja eipä niissä liljakukkoja näy. 

Valkosipulisumutus on toiminut taas hyvin ja liljakukot ei liljoja löydä. 👌 Kovasti joskus ihmettelen niitä kertomuksia, kun ihmiset ovat tuskastuneet noiden keräämiseen ja jotkut jopa hävittäneet liljat noiden takia pois. Noin pieni homma kuin tuo valkosipulivedellä sumutus kerran, pari olisi. Jos sinä kuulet vastaavia tuskastumisia liljakukkojen kanssa tappelevista, niin vinkkaa nyt ihmeessä tuosta konstista heillekin. Kun reilusti ja yhdessä tietoa jakaen, me kaikki pärjätään paremmin, eikö vain. 👍🤝

 

TULEEKOHAN KIRVOJA – ENSIAPUA JA APUA – VAI ONKO EDES TARVETTA.

Nyt kun nuo ilmat lämpenevät, niin usein myös alkaa luonnossa tapahtua myös tuolla ”ötökkäpuolella” enemmän kuin viileän ilman aikaan.  Melko varmasti mm. kirva havainnot lisääntyvät. Ne ovat monelle kauhistua ja paniikin paikka, ja heti kaivetaan myrkyt esiin. Onneksi myös yhä enemmän niihin osataan suhtautua myös järkevästi ja panikoimatta.

Pikkuisille taimille kirvat ovat toki helposti kohtalokkaita ja itse ainakin pidän nuoret taimen alut keväällä tarkasti tarkkailussa ja reagoin heti, jos niitä näkyy yhtään. Ei syytä paniikkiin silloinkaan, kyllä niihin aina keinot löytyvät. Käytännössä; eristän, torjun ja tarkkailen tehostetusti.

Näin kesällä taas kasvit kestävät paljon paremmin niitä, jopa isojakin määriä.  Melko pian ilmestyy myös yleensä ihan luonnon apulaiset hoitamaan ongelman pois. Kaikki tietävät leppäkerttujen tehon, mutta harvempi tietää, että esim. kukkakärpäsen toukat syövät valtavia määriä kirvoja ja siksi kukkakärpäset munivat mielellään kirvaesiintymien luo.

Kannattaa siis kasvattaa paljon kukkia, jotta kukkakärpäset ovat jo valmiiksi paikalla. Vaikka erilaisten kukkaniittyjen muodossa ->  Valikoimani kankailla tai ilman löydät TÄÄLTÄ

 

 

Ensiapu on yhtä lähellä kuin lähin vesiletku.

Jos siis kirvoja ilmestyy paljon, niin helppo ja kätevä ensiapu on ihan suihkuttaa kasvustoa vedellä, niin että kirvat irtoavat irti kasveista.  Toki tämä edellyttää, että kasvi on sellainen, joka kestää hiukan kovempaa vesisuihkua. Vesikäsittelyn voi joutua uusimaan muutaman kerran, muutaman päivän välein, mutta eipä tuo iso homma ole. Ainakin näin kuivina ja lämpiminä aikoina, siinä tulee tehtyä kastelut samalla. Tulee siis iskettyä kaksi kärpästä ( vai kirvaa 🤭) samalla kertaa.

Pienet määrät mm. taimilla ja huonekasveilla on kaikista kätevintä poistaa ihan vain litistämällä ne sormin pois.

Pyretriiniä kehiin.

Jos näyttää sille, että vesikäsittely ei ole mahdollinen ja kirvat valtaavat kasvit, niin sitten otetaan pyretriiniä sisältävää tuhohyönteisten torjunta-aineet käyttöön. Oikeastaan tämä kannattaa aina tehdä mahdollisimman aikaisin, koska muutamat kirvalajit lisääntyvät aivan käsittämättömällä vauhdilla.

Kauppanimikkeellä näitä on paljon erilaisia. Katsot vain tuoteselosteesta, että soveltuu ja millaiset varo- ja käsittelyajat niillä on. On myös sellaisia, jotka ovat sallittuja myös luomuviljelyyn ( sisältää luonnon pyretreeniä) ja varoaika on lyhimmillään vain 1 vrk. Näitä itse käytän ja etenkin syötävillä kasveilla vain ja ainoastaan TÄTÄ

Käytännön vinkki: paras teho ja turvallisin tapa käyttää torjunta-ainetta on niin, että laitetaan kasvi muovikassiin, suihkutetaan torjunta-ainetta kassin reunoille, suljetaan kassi kiinni ja annetaan olla vuorokauden verran näin. On nimittäin sellainen ”kaasukammio” , että kyllä tehoaa, mutta ympäristössä olevat hyvikset säästyvät eikä kasveihin tule vioituksia. Tarvittaessa voit uusia käsittelyn muutaman päivän jälkeen.

Parhaiten kasvit pärjäävät kun..

Ja on hyvä muistaa, että parhaitenhan kasvit aina pärjäävät, kun ne voivat hyvin. Pidetään niistä siis hyvä huoli; lannoitetaan, kastellaan ja katsotaan, että niillä on mukavia kasvikavereita ympärillään. Näin viihtyy kasvit, pörriäiset, linnut, perhoset ja ihan me kaikki. 🦋🐞🌻❤

Ja lisää erikirvoista ja niiden luonnollisista torjuntatavoista / kumppanuuskasveista löytyy tuosta kasvikumppanit kirjan sivuilta. 106,109,110,114 ja 124

 

Kasvikumppanit kirjaa on saatavilla (vain) TÄÄLTÄ

 

 

VOIKO KUKKANIITYN PERUSTAA VIELÄ? KYLLÄ VOI JA HYVIN EHTII KOKO KESÄKUUN AJAN

Viime sunnuntaina kirjoittelin ja esittelin kukkaniittyjä, ja sen suhteen tuli paljon kysymyksiä, että vieläkö ehtii laittaa? Ja kyllä ehtii, itseasiassa minusta parhaat ajat ovat vasta tulossa. Maa ja ilma lämpenee, jolloin siemenet itävät nopeasti ja tasaisesti. Minusta on myös parempi, että nämä niityt kukkisivatkin hiukan myöhemmin elo-syyskuulla, jolloin luonnon kukkien osuus alkaa olemaan vähäisempi, mutta pörriäisten ravinnontarve ei, ei etenkään talvehtivien.

Siemenkankaat ja siemensekoitukset ( nyt myös sitä kysyttyä unikonsiemensekoitusta) löysit siis TÄÄLTÄ ja toimitus parissa päivässä.

 

 

 

 

 

SUNNUNTAIESITTELYT OHI TÄLTÄ KEVÄÄLTÄ

Viime sunnuntainen oli siis nyt viimeinen esittelyposti tälle keväälle. Joten jos ei postia näy nyt jatkossa sunnuntaisin, niin vikaa ei ole missään.  Syksyllä sitten seuraavan kerran, kun syysistutettavien vuoro tulee, mutta siihen nyt on vielä muutama kuukausi aikaa. Ensin nautitaan kesästä ☀😎